1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT

8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo

Lähteisiin viittaamisen tarkoituksena on antaa lukijalle riittävät tiedot tunnistaa ja löytää julkaisu, johon kirjoituksessa viitataan. Lähteisiin viittaamisen avulla lukija (esim. tutkielman tarkastaja) voi tarkistaa julkaisun väitteiden tukena käytettyjen perusteluiden paikkansapitävyyden. Lisäksi viitteillä annetaan tunnustus sille, jolle tunnustus kuuluu eli kirjoittaja ilmoittaa, mistä hän on saanut julkaisuunsa muun kuin itse tuottamansa tekstin.


Lähteisiin viittaaminen muodostuu kahdesta osasta:
A. lähdeviitteestä (tekstiviitteestä) ja
B. lähdeluettelosta (kirjallisuusluettelosta).

Lähdeviite ohjaa julkaisun lopussa olevaan lähdeluetteloon, jossa käytetystä julkaisusta on tarkat bibliografiset tiedot. Lähdeviitteen ja lähdeluettelon tietojen täytyy vastata tarkasti toisiaan, jotta tekstissä mainittu lähde löytyy lähdeluettelosta helposti.

Lähdeviitteiden merkitsemistapa vaihtelee tieteenaloittain, tieteellisestä laitoksesta tai julkaisusta riippuen. Kirjoittajan on aina tarkistettava, että lähdeviitteet ja lähdeluettelo noudattavat sen yhteisön tai julkaisun käytänteitä, jolle kirjoitus on aiottu. Jos kirjoittaja ei tiedä, mitä ohjeita tulisi noudattaa, hän voi käyttää esimerkiksi suomalaisen SFS 5342-standardin ohjeita ja elektronisten julkaisujen osalta SFS 5381 -standardin ohjeita.

Riippumatta siitä, mitä ohjeita kirjoittaja noudattaa, tärkeää on se, että viitetiedot ovat selkeitä, riittäviä, yksiselitteisiä ja alkuperäisjulkaisun tekijöitä kunnioittavia.