1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

4.1 Tietokannat

Tietokannat voidaan jakaa teksti-, fakta- ja viitetietokantoihin. Sekä tekstitietokannat että viitetietokannat voivat olla käytettävissä erillisinä, tai ne voivat sisältyä useiden tietokantojen muodostamaan tietopankkiin. Sama tietokanta voi olla tarjolla eri tietopankeissa ja erilaisissa muodoissa. Lisäksi samassa tietokannassa voi osa artikkeleista olla kokoteksteinä ja osassa artikkeleista on pelkät viitetiedot.


A. Viitetietokannat

Viitetietokannat voidaan jakaa kirjastojen kokoelmatietokantoihin ja artikkeliviitetietokantoihin. Kirjastojen kokoelmatietokannoista löytyy tietoja kirjoista, aikakauslehdistä, sarjoista ja opinnäytteistä sekä muista kirjastojen kokoelmissa olevista aineistoista. Niistä saa tietoa myös onko kirja lainattavissa ja miten sen löytää kirjaston hyllystä.

Artikkeliviitetietokannoista haetaan tietoja aikakauslehtiin ja kokoomateoksiin sisältyvistä artikkeleista. Artikkeleiden viitetiedoista löytyvät lähdetiedot, eli missä lehdessä tai kokoomateoksessa artikkeli on julkaistu. Näiden lähdetietojen avulla kyseinen lehti tai teos etsitään esim. kirjastojen kokoelmatietokannoista lehden nimen perusteella.

Viitetietokannat sisältävät siis viitteitä tiedonlähteisiin. Alkuperäinen julkaisu on haettava viitteen avulla esim. kirjastosta tai kaukopalvelun avulla.

Viitteet koostuvat erilaisista kentistä. Jokaisessa kentässä on tietty tieto, esim. tekijä, artikkelin tai julkaisun nimi, julkaisuvuosi. Niissä on tavallisesti myös sisällönkuvailutermejä asiasanoja sisältävä kenttä sekä artikkelin tai kirjan sisältöä kuvaava tiivistelmä eli abstrakti. Eri alojen tietokantojen viitteissä voi lisäksi olla kyseisen tieteenalan aineistoissa tarpeellisia muita kenttiä.


B. Teksti- ja faktatietokannat

Tekstitietokannat sisältävät tiedonlähteen kokotekstinä, kuten lehtien artikkelit, väitöskirjan tai sarjajulkaisun. Faktatietokannat sisältävät asia- ja faktatietoja, kuten esim. tilastotietoa.

Kokotekstitietokantojen määrä on koko ajan lisääntymässä. Erityisesti aikakauslehtien kokotekstiartikkeleita sisältävät elektronisten lehtien tietokannat ovat merkityksellisiä tiedeyhteisöissä. Huomaa, että lehtiartikkeli on lähteenä samanarvoinen riippumatta siitä, onko se hankittu kokotekstitietokannasta vai kyseisen lehden painetusta paperiversiosta. Myös monia hakuteoksia (esim. tietosanakirjoja, sanakirjoja, hakemistoja, yritysrekistereitä) on elektronisessa muodossa samoin kuin virallisjulkaisuja ja tilastoja.

C. Nelli-tiedonhakuportaali

Nelli-tiedonhakuportaali on tietokantojen tietokanta. Nelli sisältää linkit kaikkiin kirjaston tarjoamiin tietokantoihin ja e-aineistoihin sekä lisäksi moniin vapaasti verkossa oleviin tietokantoihin (Aineistonvalinta). Nellin Lehtivalinnassa on linkit Vaasan yliopistossa käytössä oleviin ulkomaisiin verkkolehtiin (tiedot Tritonian painetuista lehdistä löytyvät Tria-tietokannasta).  Lisäksi Nellin kautta voi tehdä samanaikaisesti hakuja moniin tietokantoihin (Pikahaku ja Monihaku).

ETÄKÄYTTÖ

Useimmat kirjaston tarjoamista tietokannoista ovat kaupallisten yritysten tuottamia tietokantoja, jolloin niihin on ostettu käyttöoikeus eli lisenssi, esimerkiksi vain yliopiston verkossa oleviin tietokoneisiin. Näitä lisensioituja tietokantoja yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat käyttää myös yliopiston verkon ulkopuolella tietokantojen etäkäyttöpalvelun kautta. Vaasan yliopiston tietokantojen etäkäyttöpalveluun kirjaudutaan yliopiston verkon käyttäjätunnuksilla. Linkki etäkäyttöpalveluun löytyy Tritonian www-sivuilta Verkkoaineistojen etäkäyttö ja Nelli ja verkkoaineistot

Kirjastojen kokoelmatietokannat ovat useimmiten vapaasti verkossa.