1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

Tietoon ja sen eettiseen käyttöön liittyy monia seikkoja, jotka tiedonhakijan tulisi ottaa huomioon, missä roolissa hän sitten onkin.


ETIIKKA

Etiikka on filosofian osa-alue, jossa tarkastellaan oikeaan ja väärään liittyviä ongelmia. Etiikka ei ole sama asia kuin moraali. Jälkimmäisellä tarkoitetaan enemmänkin yksilöiden toiminta- ja ajattelutapoja. Yksittäisten ihmisten käsitykset siitä, miten heidän tulisi toimia, edustavat heidän moraaliaan. Etiikka puolestaan on moraalin filosofiaa – filosofiaa moraalista. Eettisesti oikea ja väärä ei selviä aina lakikirjoja tutkimalla. Vaikka joku asia saattaisin olla lakikirjojen mukaan oikein, voi se olla eettiseltä katsantokannalta väärin. Tiedon käsittelijänä yksilö toimii monessa erilaisessa roolissa.


OPISKELIJA

Opiskelija rooli voidaan rinnastaa tutkijan rooliin, ainakin silloin, kun opiskelija työstää omaa lopputyötään tai sellaista esseetä, johon tarvitaan lähdeviitteitä. Tiedon lainaaminen ei ole kiellettyä, tietohan on luonteeltaan kumulatiivista, mutta aina kun hyödynnetään jonkun toisen tuottamaa tietoa, oikea viittauskäytäntö täytyy huomioida.

Opiskelijaan pätevät osittain samat tietoon liittyvät eettiset säännöt, jotka koskevat ammatissa toimivaa henkilöä ja tutkijaa; opiskelijahan on tulevaisuudessa joko tutkija tai ammattimies/nainen. Opiskeluvaiheessa on kuitenkin määrättyjä asioita, jotka saavat toiminnan luonteen vuoksi korostetun aseman. Plagiointi on yksi ajankohtainen ja vakava ongelma, joka on noussut esille Internetin ja tiedostojen helpon kopioinnin ja levityksen myötä. Tiedon kopioiminen ja varastaminen on toimintaa, jossa kaikki ovat häviäjiä. Toiselta luvattomasti lainaaja ei varmaan useinkaan käsitä eikä omaksu ”lainaamaansa” tietoa, ja sen alkuperäinen tuottaja jää ilman kunniaa ja kärsii usein myös taloudellisia menetyksiä.

Kyseessä ei ole siis pelkkä lain rikkominen, tekijänoikeudethan säätelevät tietoon ja taiteeseen liittyviä omistussuhteita, vaan ongelma on ennen kaikkea eettinen. Tieto perustuu aina edellisten sukupolvien työlle, mutta jokaisen tutkijan pitäisi sekä antaa kunnia aikaisemmille sukupolville että tällä tavalla varmistaa se, että hän saisi sitä myös itse hänen jälkeensä tulevilta ikäluokilta. Sillä tiedon lainaaminenhan on sallittua, se täytyy vain tapahtua määrättyjen pelisääntöjen puitteissa.


TUTKIJA

Tutkija on sekä tiedon tuottaja että sen jakaja. Tieto on julkista, osittain siksi, että julkistaminen asettaa sen kritiikin ja arvioinnin kohteeksi. Tutkijoilla on velvollisuuksia sekä yleisöä että toisia tutkijoita kohtaan. Tutkijatkaan eivät elä tyhjiössä: heidän tuottamansa tiedon sovellutuksilla saattaa olla moraalisesti hyvinkin arveluttavia seurauksia – ajattele vaikkapa atomipommia. Tutkijalla on myös monia sellaisia velvollisuuksia sekä suurta yleisöä että tiedeyhteisöä kohtaan, jotka vaativat eräänlaista itsekuria, moraalista selkärankaa että tinkimättömyyttä.

Tutkijan on siis oltava:
• kiinnostunut omasta alastaan ja seurattava sen kehitystä
• huolellinen ja tunnollinen
• rehellinen


TIEDON TUOTTAJA

Tiedon tuottajalla on tietenkin vastuu siitä, että hänen (median) tuottama tieto on totta ja eettisesti kestävää, että se pohjautuu yleisesti hyväksyttyihin arvoihin. Rasistinen tieto, suoraan valheellinen tieto ja esimerkiksi sukupuolisesti syrjivä tieto on eettisesti ”huonoa”. Myös tekijänoikeudet tulee huomioida.


AMMATISSA TOIMIVA

Jokaisessa ammatissa on omat tiedon käyttöön liittyvät eettiset sääntönsä, jotka ovat usein niin sanottuja kirjoittamattomia säännöksiä. Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus koskevat yhtä hyvin esimerkiksi terveydenhoidon parissa työskenteleviä, ATK-ihmisiä kuin pankkialan ammattilaisia. Kaikki tieto ei ole julkista.


INTERNET JA TIEDON MUUTTUVA LUONNE

On mielenkiintoista, että internetin mukana on eettisesti oikean käytön lisäksi tullut tärkeäksi aivan uusi ulottuvuus: eettisesti oikea käyttäytyminen. Kirjastossa meitä säätelevät säännöt ja tavat, mutta netissä liikumme anonyymisti ja monet käyttävät tätä ikävä kyllä häpeämättä hyväkseen. Yleensä ihminen toimii järkevästi: jos joku yhteisö uhkaa joutua anarkistiseen tilaan, keksitään toiminnalle säännöt, jotta se turvattaisiin myös tulevaisuudessa. Internetissäkin on paljon pienryhmiä (chat, MUD, newsgroups), jotka säätelevät itse itseään. Netiketti on yksi yritys luoda internetillekin ”kestävää kehitystä” – toivottavasti käyttäytymissääntöjen noudattaminen omaksuttaisiin mahdollisimman nuorena. Katso Opetushallituksen edu.fi-portaalin TVT opetuksessa -sivusto.