1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI

6.1 Lähdekritiikki

Tiedonhaun tuloksena saat joko suppean tai laajan tulosjoukon haluamastasi aiheesta. Useimmiten haku onnistuu hyvin ja tulokseksi tulee paljon viitteitä. Tehtäväksi jää arvioida, ovatko löytyneet viitteet käyttökelpoisia. Tämä onkin yksi tärkeimpiä tiedonhaun vaiheita. Tietoa löytyy kyllä paljon, mutta onko se oman aiheen kannalta relevanttia? Kannattaa olla kriittinen tutkielmassa käytettävien lähteiden suhteen.

Hakutuloksena saadusta viitelistasta kannattaa tarkoin miettiä, mitä julkaisuja hankkii luettavakseen. Viitelistasta löytää paljon hyödyllistä tietoa lähdekritiikin tueksi:

A. Julkaisun sisältö: Tarkastele viitteiden asiasanoja ja tiivistelmiä.
• Onko julkaisu hakuaihetta keskeisesti käsittelevä?
• Tarvitaanko aiempia tutkimustuloksia
• Onko hedelmällistä lukea aihetta tukevaa tai sivuavaa aineistoa?

B. Luotettavuus
• Onko kirjoittaja tunnettu ja arvostettu? Esim. joissain tietokannoissa on mahdollisuus kohdistaa haku tieteellisesti tarkastettuihin artikkeleihin (Peer Reviewed).
• Näkyykö kirjoittaja toisten teosten lähdeviittauksissa?
• Onko tiedossa kirjoittajan taustaorganisaatio? Esim. kansainvälisistä viitetietokannoista löytyy usein tieto kirjoittajan taustaorganisaatiosta.
• Onko julkaisussa käytetty arvostettuja lähteitä? Esim. Elsevier-tietokannasta löytyy viitteistä myös julkaisun lähdeluettelo.

C. Julkaisun tieteellisyys vs. populaarisuus
• yleisaikakauslehdet >< tieteelliset lehdet: Esimerkiksi Elsevier-lehtipalvelu sisältää tieteellisiä lehtiä, mutta EBSCO: Academic Search Elite-lehtipalvelu sisältää myös populaareja lehtiä. Tällöin on mahdollisuus kohdistaa haku tieteellisesti tarkastettuihin artikkeleihin (Peer Reviewed). Tieteenalakohtaisiin kansainvälisiin viitetietokantoihin on valittu tieteellisiä julkaisuja.
• helpohko kurssikirjallisuus tai populääri kirjallisuus >< tutkimuskirjallisuus

D. Lähteen ikä
• Tarvitaanko aivan uusinta tietoa vai vanhempia alkuperäisiä tutkimuksia?

Tarkista vielä lopuksi lähteiden saatavuus
• Löytyykö julkaisu oman paikkakunnan kirjastosta? Esim. Melinda:sta voi tarkistaa, missä kirjastoissa julkaisu sijaitsee.
• Täytyykö kaukolainata kotimaasta tai ulkomailta? Paljonko kaukolaina maksaa?
• Löytyykö artikkeli lehdestä, joka kuuluu oman kirjaston kokoelmiin?
• Löytyykö lehti kirjaston elektronisista kokoelmista? Tämän voit tarkistaakirjaston Nelli-portalin Lehtivalinta-välilehdeltä.