1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

5.7 Tiedonlähteen valinta

ALOITA LÄHELTÄ

Tiedonhaku kannattaa aloittaa läheltä ja helposti saavutettavista lähteistä.

Oman kirjaston kokoelmatietokannasta näkyy, mitä kirjoja, sarjoja, opinnäytteitä ym. aineistoja on saatavilla omaan aiheeseen liittyen. Joskus vastaus tiedonhaun ongelmaan löytyy suoraan hakuteoksista tai aiheeseen liittyvistä yleisteoksista, kuten kurssikirjoista.

Huomaa, että kirjastojen kokoelmatietokannoista ei voi hakea lehtiartikkeleita. Kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokannoista voi tarkistaa, mitä omasta aiheesta on kirjoitettu lehdissä tai kokoomateoksissa. Viitetietojen avulla lehdet löytyvät luettavaksi usein omasta kirjastosta tai muista paikkakunnan kirjastoista.

Nopea väylä ulkomaisiin lehtiartikkeleihin on elektronisten lehtien tietokannat, joista artikkelit ovat suoraan luettavissa. Näistä tietokannoista on tosin saavutettavissa vain osa tieteellisistä julkaisuista.


LAAJENNA TIEDONHAKUA

Halutessasi aiheestasi laajemman ja kattavamman tiedonhaun tarkista myös, mitä Suomen kirjastojen Melinda-yhteistietokannasta löytyy. Huomaa, että aineisto muista kirjastoista on tilattava kaukopalvelun kautta. Varaudu 1–2 viikon odotusaikaan ja tarkista kaukolainan hinta omasta kirjastostasi.

Kansainväliset artikkeliviitetietokannat sisältävät kattavasti viitteitä eri tieteenalojen keskeisten lehtien artikkeleihin ja tutkimusjulkaisuihin. Lehtien saatavuus on tarkistettava kirjastotietokannoista tai elektronisten lehtien luetteloista.

Tiedonlähteen valinnassa huomioitavaa:

• Aihepiiri: Osa tietokannoista on monialaisia, osa keskittyy vain tiettyyn tieteenalaan.
• Ajallinen kattavuus: Viitetietokantojen ajallinen kattavuus on yleensä laaja. Pääosa elektronisten lehtien tietokannoista sisältää tietoa 1990-luvulta alkaen nykyhetkeen asti, päivitystiheys vaihtelee tietokannoittain
• Maantieteellinen kattavuus: Tietokantojen maantieteellinen kattavuus vaihtelee. Kotimaiset aineistot löytyvät omista tietokannoistaan. Kansainvälisissä viitetietokannoissa on useita amerikkalaispainotteisia tietokantoja. Pohjoismaista tietoa ei ole koottu yhteen tietokantaan, vaan sitä on etsittäva maakohtaisista tietokannoista, jotka löytyvät yhteisestä portaalista (SVUC).
• Tiedon luotettavuus: Arvioitaessa tiedonlähteen luotettavuutta on tärkeää selvittää tiedontuottajan tausta. Onko tuottaja tieteellinen tai ammatillinen asiantuntija, aatteellisista tai kaupallisista lähtökohdista toimiva? Kirjastot valitsevat tarjontaansa tietokantoja, jotka soveltuvat tieteellisen tiedon hakemiseen.
• Tietokannan hakukieli ja sisällön kieli: Useimpien kansainvälisten tietokantojen hakukieli on englanti. Alkuperäinen julkaisun kieli tosin voi olla mikä tahansa.
• Aineiston saatavuus: Elektronisten lehtien tietokannoissa artikkelit ovat suoraan luettavissa omalta koneelta, riippuen käyttöoikeussopimuksista. Viitetietokannoista saatujen lähteiden suhteen on selvitettävä, mistä alkuperäismateriaalin saa käyttöön (omasta kirjastosta, muualta Suomesta, verkosta vai ulkomailta).