1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

2.3 Asiasanastot ja luokitus

Asiasanoja ja luokituksia käytetään tietokannoissa ja kirjastojen kokoelmaluetteloissa kuvaamaan julkaisujen sisältöä. Niiden tarkoituksena on auttaa käyttäjiä löytämään haluttu tieto mahdollisimman vaivattomasti.

Yhdellä teoksella voi olla useampia asiasanoja ja luokituksia. Kaikkia julkaisuja ei kuitenkaan asiasanoiteta. Sisällönkuvailussa käytetyt asiasanat löytyvät asiasanastoista ja tesauruksista, jotka voivat olla osana tietokantoja tai ne ovat erillisiä painettuja tai elektronisia julkaisuja.

Asiasanastot ja tesaurukset voivat olla luonteeltaan yleisiä tai jonkin erityisalan sanastoja. Esimerkkejä:
• Yleinen Suomalainen Asiasanasto YSA
• Lääketieteen erityissanasto Medical Subject Headings MeSH

Nämä ja muita asiasanastoja löytyy Kansallisesta ontologiapalvelusta ONKIsta.

Asiasanastoissa käsitteet on ilmaistu aakkosellisena sanalistana tai niissä on kuvattu myös asiasanojen väliset suhteet, jolloin asiasanastoista löytyvät mahdolliset sanastoon hyväksytyt rinnakkaiskäsitteet ja käsitehierarkian ylä- ja alakäsitteet (suppeammat ja laajemmat termit).

Suomessa tavallisimmin käytetty asiasanasto on Yleinen suomalainen asiasanasto YSA. Se on käytössä mm. yliopistokirjastojen, yleisten kirjastojen tietokannoissa sekä useissa ammattikorkeakoulukirjastojen tietokannoissa.

Luokitusten avulla kuvataan myös julkaisujen sisältöä. Esimerkkejä luokitusjärjestelmistä:
• Yleinen kymmenluokitus UDK, joka on käytössä useimmissa tieteellisissä kirjastoissa
• Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä YKL
• American Mathematical Society -luokitus AMS
• National Library of Medicine -luokitus NLM

Käytetty luokitusjärjestelmä näkyy konkreettisesti siinä, miten kirjat ja muu aineisto on järjestetty kirjastoissa hyllyluokkiin. Luokitushakua käytettäessä haetaan aihealueen luokituskoodit luokitusoppaista ja hakemistoista.

Luokitusta kannattaa käyttää tiedonhaussa silloin, kun haluaa saada selville yleisemmin, mitä tietystä aiheesta on julkaistu.