1 TIETEELLINEN TIEDONHANKINTA
1.1 MITÄ on tiedonhankinta?
1.2 MITEN tiedonhankinta tapahtuu?
1.3 MIKSI tiedonhakutaitoja tarvitaan?
1.4 Pärjäätkö ilman informaatiolukutaitoa?

2 TIEDONHAUN VALMISTELU
2.1 Tiedontarve ja aihealue
2.2 Avainkäsitteet ja hakusanat
2.3 Asiasanastot ja luokitus
2.4 Hakusuunnitelma

3 TIEDONHAKUTEKNIIKAT
3.1 Hakusanojen yhdistäminen ja fraasihaku
3.2 Hakusanojen katkaisu
3.3 Haun rajaus

4 TIEDONHAKUJÄRJESTELMÄT
4.1 Tietokannat
4.2 Internet
4.3 Bibliografiat

5 TIEDONLÄHTEET
5.1 Kirjat, opinnäytteet, teokset
5.2 Kotimaisia artikkeleita
5.3 Kansainvälisiä artikkeleita
5.4 Hakuteoksia
5.5 Virallistietoa
5.6 Tilastoja
5.7 Tiedonlähteen valinta

6 HAKUTULOSTEN ARVIOINTI
6.1 Lähdekritiikki
6.2 Tiedonhaun onnistumisen arviointi

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

8 VIITTAUSKÄYTÄNNÖT
8.1 Lähdeviite ja lähdeluettelo
8.2 Viitteidenhallinta

9 TEKIJÄNOIKEUS

10 TIEDON EETTINEN KÄYTTÖ

KURSSIN TEKIJÄT

7 UUDEN TIEDON SEURANTA

Tiedon tie tutkimustuloksesta oppikirjoihin saattaa kestää kymmenenkin vuotta. Seuraava aikajana valaisee tieteellisen tiedon eri julkistamisvaiheita:

A. ASIANTUNTIJAT

Uusin informaatio on usein halutuinta. Nopeimmin uusin informaatio saadaan henkilökohtaisilla suhteilla. Tietoa henkilöistä löytyy esim. yliopistojen asiantuntijarekistereistä tai tutkimuslaitoksista. Uutta tietoa saadaan myös osallistumalla kongresseihin, joiden osanottajille jaetaan kokous- ja kongressijulkaisut.

Tutkijoiden välinen kommunikointi on Internetin myötä osittain tullut näkyväksi. Mahdollisuuksia antavat erilaiset postituslistat, keskustelufoorumit ja uutisryhmät. Uutis- ja keskusteluryhmät ovat avoimia kaikille Internetin käyttäjille. Niitä on lukuisia kattaen lähes kaikki mahdolliset aihealueet. Uutisryhmiä voi hakea esim. Googlen hakupalvelulla. Postituslistoihin osallistuminen tapahtuu sähköpostin välityksellä. Niihin ilmoittaudutaan erikseen, minkä jälkeen saa omaan sähköpostiinsa muiden listalle lähettämät viestit. Postituslistoja voi etsiä esim. Topica:sta.


B. UUDET TUTKIMUKSET

Tutkimusrekisterit sisältävät tietoa meneillään olevista ja toteutuneista tutkimushankkeista. Kustakin hankkeesta on yleensä ilmoitettu vastuulliset tutkijat sekä usein myös hankkeissa ilmestyneet tutkimusjulkaisut. Tutkimusrekistereitä löytyy yliopistojen ja tutkimuslaitosten www-sivuilta.
Tutkimusraportit esittävät ajankohtaisia tutkimustuloksia tutkimuslaitoksilta, viranomaisilta ja yrityksiltä. Raportit ovat usein saatavissa suoraan laitoksen ja viranomaisen www-sivuilta.

Konferenssiraporttien lasketaan ilmestyvän n. 3-6 kuukautta tutkimusprojektin päättymisen jälkeen. Tulossa olevista ja viimeaikaisista konferensseista löytyy usein tietoja Internetistä konferenssien esittelysivuilta. Konferenssijulkaisuja on usein vaikea paikallistaa ja saada käsiin. Ne jaetaan yleensä konferenssin osallistujille, jolloin ne voivat päätyä myös yliopistokirjastojen kokoelmiin. Kunkin konferenssin julkaisut ovat tavallisesti ainakin ne järjestäneiden organisaatioiden kirjastoissa. Etsinnän voi aloittaa tieteellisten kirjastojen luetteloista esim. LINDA- yhteisluettelosta tai Libriksestä.


C. AIKAKAUSLEHTIARTIKKELIT

Aikakauslehtiartikkeleissa tutkimustulosten viive voi olla jopa noin 2 vuotta. Uusimmat lehdet löytyvät usein kirjastojen hyllyistä. Uuden tiedon seurantaa varten organisaatiossa on usein järjestetty lehtikierto, jossa kukin saa vuorollaan luettavakseen haluamiensa lehtien uudet numerot.

Uuden tiedon seurannassa voi käyttää myös lehtien kustantajien tarjoamia Alert-palveluita. Saat tällöin valitsemiesi lehtien uusien numeroiden sisällysluettelot suoraan sähköpostiisi. Tietoja näistä palveluista löydät kustantajien sivuilta. Esimerkkejä Alert-palveluista.

Artikkelitietokantojen avulla voi seurata, mitä uutta on julkaistu tietystä aiheesta. Eri tietokannoissa jatkuva tiedonseuranta tapahtuu eri tavoilla. Tietokantoihin voi tallentaa oman hakuprofiilin, jolloin myöhemmin hakua uudelleen tehtäessä näkee, mitä uutta aiheesta on ilmestynyt (esim. Elsevier). Toisissa tietokannoissa tiedot hakuaiheeseen liittyvistä uusista artikkeleista lähetetään suoraan sähköpostiisi (esim. Emerald).

ISI tarjoaa maksullisena Current Contents Connect -palvelua. Palvelu tarjoaa tiedot uutuuksista koskien ISIn Web of Science -tietokannan sisältämiä yli 10 000 lehteä. Palvelun saa erikseen yhdeksälle tieteenalalle. Kysy kirjastostasi, onko palvelu siellä käytössä.


D. KIRJAT

Tietoja uusista kirjoista voi etsiä kirjastojen uutuushyllyistä tai uutuusluetteloista.


E. INTERNETIN UUTUUSSEURANTA

Uutuusseurantaa voi tehdä myös Internetissä. Kiinnitä tällöin erityistä huomiota informaation luotettavuuteen. Ole kriittinen löytämiesi tietojen suhteen. Uutuusluettelot listaavat verkkoon ilmestyneitä uusia resursseja. Näitä on monien hakupalvelujen yhteydessä esim. Scout Report tai Yahoo. Agenttipalvelut voivat hoitaa tuoreen tiedon hankinnan tiedonhakijan antamien ohjeiden mukaan. Niihin määritetään halutut hakukriteerit, joiden mukaan ne suorittavat haun toistuvasti. Nämä ovat useimmiten maksullisia palveluja. Ilmaisena tarjottava TracerLock-agenttipalvelu on melko yksinkertainen.