Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2019

Salonen, Netta

Asuinalueiden segregaatio: Vertailututkimus Ruotsin ja Suomen suurimmista kaupungeista

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Seija Virkkala
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Aluetiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
77
TIIVISTELMÄ:

Asuinalueiden segregaatio on vakava ongelma eikä asuinalueiden segregaatio ole pelkästään ongelma paikallisesti, vaan asuinalueiden segregaatio on myös valtakunnallisesti suuri haaste yhteiskunnalle. Koulutustasolla, työllisyysasteella ja ulkomaalaistaustalla on vaikutusta asuinalueiden segregaatioon. Erityisesti kasvavat erot pieni- ja suurituloisten välillä voimistavat segregaatiokehitystä. Huono-osaisuuden kasautuminen tietylle asuinalueelle on keskeinen merkki epätoivotusta asuinalueiden segregaatiosta. Matalat tulot, työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja korkea rikollisuus ovat merkkejä huono-osaisuudesta.

Tämän tutkielman tutkimuskohde on asuinalueiden segregaatiokehitys Ruotsissa ja Suomessa. Tutkielmassa vertaillaan, miten asuinalueiden segregaatio näyttäytyy Ruotsin ja Suomen suurimmissa kaupungeissa. Tarkoituksena on tutkia, miten segregaatio ilmenee asuinalueiden segregaatiokehityksessä, sekä mitkä ovat keskeiset tekijät epätoivotulle asuinalueiden segregaatiolle ja miten yhteiskunta voi ennaltaehkäistä kyseistä epätoivottua segregaatiota.

Asuinalueiden segregaatioon johtaneet syyt sekä segregaation ilmentyminen ja siitä seuranneet vaikutukset ovat hieman erilaiset Ruotsissa ja Suomessa. Segregaatio on selvästi voimakkaampaa Ruotsissa kuin Suomessa. Erityisesti maahanmuuton vaikutus on merkittävän suuri Ruotsissa asuinalueiden segregaatioon liittyen. Suomessa puolestaan kantaväestön korkealla työttömyysasteella ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyydellä on enemmän merkitystä asuinalueiden segregaatiossa. Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus näyttäytyy melko vahvasti Suomessa. Ruotsissa puolestaan voidaan havaita, että ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä on huomattavasti heikommat mahdollisuudet sosiaaliselle nousulle kuin kantaruotsalaisilla, erityisesti ulkomaalaisten heikompi asema asuntomarkkinoilla on suuri ongelma Ruotsissa. Ruotsin ja Suomen välillä on melko paljon eroja, esimerkiksi Ruotsissa on huomattavasti enemmän maahanmuuttajia, kun taas Suomeen on tullut paljon myöhemmin maahanmuuttajia. Joka tapauksessa maita on ollut suhteellisen helppo vertailla sen vuoksi, että maat ovat hyvin samankaltaiset.

Ruotsin ja Suomen poliittisista toimista on ollut jotain apua segregaation kitkemisessä, mutta selvästi ei voida todeta, että tapahtuneilla toimilla olisi ollut kuitenkaan mitään merkittävää vaikutusta asuinalueiden segregaation torjumisessa. Kuitenkin hyvä asia on se, että molemmat maat ovat olleet halukkaita kehittämään sosiaalista kestävyyttä eri kaupungeissa, sekä kasvattamaan tietoisuutta segregaatiosta ja niihin johtaneista syistä.
Avainsanat:
alueellinen eriytyminen, segregaatio ja sosiaalinen erilaistuminen
© Tritonia 2014-2019