Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2018

Wahl, Hanna

Passiivisesta objektista aktiiviseksi toimijaksi: Tarkastelussa TE -toimiston asiakkaan rooli ja aktiivisuus työttömyysturvan aktiivimallissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Kirsi Lehto
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Julkisjohtaminen
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
80
VAASAN YLIOPISTO
Johtamisen yksikkö
Tekijä: Hanna Wahl
Pro gradu -tutkielma: Passiivisesta objektista aktiiviseksi toimijaksi: Tarkastelussa TE -toimiston asiakkaan rooli ja aktiivisuus työttömyysturvan aktiivimallissa
Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri
Oppiaine: Julkisjohtaminen
Työn ohjaaja: Kirsi Lehto
Valmistumisvuosi: 2018 Sivumäärä: 80

TIIVISTELMÄ:

Työelämä on murroksessa. Samanaikaisesti on työvoimapulaa ja työttömyyttä. Dilemma onkin siinä, että tarpeet ja tarjonta eivät kohtaa. Työmarkkinoilla tarvitaan paljon uudenlaisia osaajia, joista on joillakin aloilla kova pula. Toisaalta on huomattava määrä työttömiä, jotka eivät onnistu työllistymään. Syitä työllistymisen haasteisiin on monia; puutteellista tai vanhentunutta osaamista, ikäsyrjintää, rakenteellista työttömyyttä ja syrjäytymistä. Sipilän hallitus asetti hallitusohjelmassa tavoitteekseen 72 % työllisyysasteen ja yhtenä keinona saavuttaa tavoite, luotiin työttömyysturvan aktiivimalli. Aktiivimalli herätti jo valmisteluvaiheessa voimakkaita tunteita ja kiivasta keskustelua.

Aktiivimalli astui voimaan 1.1.2018 ja on ajankohtaisuudessaan varsin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tässä tutkimuksessa selvitetään aktiivimallin vaikutusta TE -toimiston asiakkaan rooliin. Tutkimuksessa määritellään, millainen on aktiivinen asiakas ja millaisena aktiivisuus aktiivimallissa näyttäytyy median julkaisussa. Vastataan myös tutkimuskysymykseen muuttaako aktiivimalli te -toimiston asiakkaan roolia.

Tutkimuksen teoria rakentuu asiakkuudesta, aktiivisuudesta sekä asiakaslähtöisyydestä ja sen ilmenemisestä julkisjohtamisen malleissa. Asiakkaan roolia tarkastellaan julkisen sektorin näkökulmasta ja pohditaan, miten aktiivisuuden vaade liittyy asiakkaan käsitteeseen. Kansalainen nähdään julkisten palvelujen käyttäjänä yhä useammin asiakkaan roolissa. Keskeiset käsitteet tutkimuksessa ovatkin asiakas, aktiivisuus ja asiakaslähtöisyys

Tutkimusaineisto kerättiin mediasta. Aineistona oli eri medioiden digijulkaisut, mukana sanomalehtien digitaaliset näköislehdet, mutta ei televisio- tai radiolähetyksiä eikä sosiaalista mediaa. Julkaisut tallennettiin digitaalisessa muodossa. Pääosa aineistosta on toimituksellista, mutta mukana on myös muutama lukijan mielipidekirjoitus. Metodiksi aineiston analysointiin valikoitui diskurssianalyysi.

Aineistoista tunnistettiin ja nimettiin kolme diskurssia: laiska työtön-, huonosti valmisteltu- ja tulonsiirto -diskurssi. Diskursseista piirtyi kuva, millaisena aktiivisuus näyttäytyy aktiivimallista ja työttömistä puhuttaessa. Muodostui ristiriita teorian ja diskurssien välillä. Teoriassa aktiivisuus nähdään hyvin positiivisessa valossa. Aktiivinen henkilö on muun muassa motivoitunut, vastuullinen ja osallistuva. Aktiivimalli määrittelee tiukasti hyväksyttävän aktiivisuuden. Asiakkaan omaehtoinen aktiivisuus ei välttämättä ole hyväksyttävää. Diskursseista paljastui myös aseenteellisuutta työttömiä kohtaan ja kuvattiin, miten aktiivimallia kierretään työkyvyttömyyseläkehakemuksilla. Aktiivimallin merkitys asiakkaan rooliin TE -toimistossa jäi vähäiseksi, sillä suuri muutos oli tapahtunut jo aikaisemmin ja asiointi oli jo siirtynyt pääosin verkkoon. Diskursseissa nousi esiin myös positiivisia asioita, kuten työllisten määrän kasvu. Työ tuo mukanaan osallisuutta. Tärkeä yhteiskunnallinen tavoite onkin lisätä myös vähemmän aktiivisten kansalaisten osallisuutta ja pyrkiä pitämään kaikki mukana.




Avainsanat:
Asiakas, asiakkuus, aktiivisuus, asiakaslähtöisyys, diskurssianalyysi
© Tritonia 2014-2019