Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2017

Rautiainen, Helena

Sosiaalihuoltoon yhtenäistä asiakastietoa Case kirjaamisvalmentajien valmennus

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Pirkko Vartiainen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Sosiaali- ja terveyshallintotiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
100
Sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnin seuraava askel on määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönotto. Valtakunnallinen Kansa-koulu-hanke tukee sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain (254/2015) toimeenpanoa kaikissa sosiaalihuollon organisaatioissa Kanta-palveluihin valmistauduttaessa. Hankkeessa tuotetaan julkisin varoin kirjaamisvalmentajien valmennus sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa hyödyntäen. Panostus kirjaamisosaamisen kehittämiseksi on välttämätöntä lain vaatimusten täyttämiseksi ja digitalisaation edistämiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation toteuttamiseksi.

Tutkimuksessa tarkastellaan kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämisen edellytyksiä työntekijän ja organisaation näkökulmista paikallisessa kirjaamisvalmentajavalmennuksessa. Laajempi näkökulma liittyy asiakaslähtöisyyden edistämiseen yhdenmukaistuvissa digitalisoituvissa sosiaalihuollon palveluissa. Sosiaalihuollon asiakaslähtöisyys, asiakkuus ja asiakkaan lainsäädännöllinen asema sekä osallisuuden mahdollistava organisaation toimintakulttuurin tarkastelu muodostavat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Käytännönläheisempi viitekehys kytkeytyy digisoteen siirtymiseen ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain (254/2015) toimeenpanoon Kansa-koulu-hankkeen kirjaamisvalmentajien valmennuksessa.

Keskeisimpänä aineistona ovat paikalliseen kirjaamisvalmentajien valmennukseen osallistuneiden sosiaalihuollon ammattilaisten fokusryhmähaastattelut (n=13), jotka analysoitiin sisällönanalyysilla. Niitä täydentävät tutkimuksen pohjatyönä tehdyt asiantuntijoiden yksilöteemahaastattelut (n=5). Dokumenttiaineistona ovat kirjaamisvalmentajavalmennuksen materiaalit, joita käytetään tutkimuksessa niiden alkuperäislähteisiin viitaten.

Kirjaamisen nykytilassa käytännöt ja asiakirjojen sisällöt vaihtelevat organisaation sisälläkin. Työntekijältä kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää kehittymishaluista asennetta, kirjaamisen näkemistä yhtä arvokkaana työnä kuin asiakkaan kohtaamista, tietojärjestelmien riittävää hallintaa ja oman vallankäytön tiedostamista kirjaamisessa sekä työtehtävän luonteesta riippuen asiakkaan osallistamista, ottamista mukaan tiedon tuottamiseen. Organisaatiolta kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen edellyttää toimivia tietojärjestelmiä, niiden säännöllistä käyttökoulutusta ja muutosten perusteluja, riittäviä katseluoikeuksia työntekijälle, asiakasosallisuutta tukevia työtiloja, johdolta selkeää valmennussuunnitelmaa ja riittävän aikaresurssin antamista valmennustyöhön.

Yhtenäistä asiakastietoa voidaan hyödyntää asiakastyössä, palvelujen ohjaamisessa ja kehittämisessä sekä tutkimus- ja tilastotehtävissä. Yhdenmukainen kirjaaminen tekee asiakasprosessin sekä asiakasta koskevan tiedon näkyväksi, mikä vahvistaa asiakkaan asemaa. Sosiaalihuollon eri palvelutehtävissä on näkyvissä kirjaamisvalmennusten odotusta niin, että yhdessä valmentaudutaan ja otetaan kansallisia määrityksiä avuksi työn tekemiseen. Valtakunnallisesti yhtenäisen tietopohjan perustalta nousee myös mahdollisuus jäsentää sosiaalihuollon työtä uudella tavalla sitä kehittäen ja esiin nostaen.
Avainsanat:
asiakaslähtöisyys, digisote, kirjaamisvalmentajien valmennus, määrämuotoinen kirjaaminen, osallisuus
© Tritonia 2014-2019