Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2016

Keinänen, Jukka

Jokineuvottelukunnat Pohjanmaan jokien vesienhoidossa oppivan organisaation näkökulmasta

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Seija Virkkala
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Aluetiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
85
Oppiva organisaatio kehittää jatkuvasti kykyään luoda omaa tulevaisuuttaan. Toimintamallin voidaan nähdä liittyvän vaatimuksiin jatkuvasta uusiutumisesta ja sopeutumisesta toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tämä pro gradu -tutkielma lähestyy länsirannikon neljää jokineuvottelukuntaa oppivan organisaation viitekehyksessä.

Tutkimuksessa tarkastellaan oppivan organisaation piirteiden ilmenemistä jokineuvottelukuntatoiminnassa. Tutkimuksen kohteena ovat Kyrönjoen, Lapuanjoen, Perhonjoen ja Ähtävänjoen vesistöalueiden jokineuvottelukunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jokityöryhmät ja jokirahastot. Jokineuvottelukunnat toimivat alueellisina yhteistyöeliminä Euroopan unionin vesipuitedirektiivin (VPD 2000/60/EU) periaatteiden mukaisesti osallistuen alueen vesienhoitoon. Jokineuvottelukunnissa ovat edustettuina alueen keskeiset vesienhoidon toimijat ja ne muodostavat eri toimijatahojen yhteiset keskustelufoorumit, joissa voidaan keskustella ja sopia vesienhoidollisista asioista. Alueen jokineuvottelukunnat ovat olleet valtakunnallisina edelläkävijöinä. Jokineuvottelukuntien toiminta on lähtöisin Ähtävänjoen vesistöalueelta. Kyrönjoen jokineuvottelukunnan työryhmä on toiminut vesienhoidon suunnittelumenetelmien valtakunnallisessa kehittämisessä testiyhmänä. Kyrönjoen jokineuvottelukunta on toiminut testiryhmänä myös Suomen ympäristökeskuksen kehittämishankkeissa.

Tutkimuskysymykset ovat: Millainen on jokineuvottelukunta ja sen rooli osana vesienhoitoa sekä miten oppivan organisaation piirteet ilmenevät jokineuvottelukuntien toiminnassa ja kuinka oppivan organisaation teoriaa voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä? Kysymyksessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu kolmestatoista teemahaastattelusta sekä dokumentoidusta aineistosta. Tutkielmaa varten haastatellut henkilöt ovat mukana jokineuvottelukuntien toiminnassa edustaen laajasti eri taustaorganisaatiota.

Tutkimuksen havaintojen pohjalta voidaan todeta, että jokineuvottelukunnat ovat vahvasti mukana edistämässä alueiden vesienhoitoa. Toimijat eri taustaorganisaatiosta tuovat oman osaamisensa ja näkemyksensä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmän koettiin hyötyvän yksilöiden asiantuntevuudesta ja korkeaa substanssiosaamista arvostettiin. Oppivan organisaation piirteiden läsnäolo oli toiminnassa havaittavissa ja tutkielmassa tarkastelluista piirteistä muita vahvemmin erottuivat toiminnan yhteinen suunta, sisäinen oppiminen ja ulkoinen oppiminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta jokineuvottelukuntien toiminnan vastaavan joitakin oppivan organisaation piirteitä ja oppivan organisaation teoriaa voidaan hyödyntää myös toiminnan jatkokehittämisessä. Jokineuvottelukuntien toiminnassa on olemassa potentiaalia nostaa toimintaa uudelle tasolle aktiivisella kehitysotteella ja mahdollisilla lisäresursseilla. Oppivan organisaation näkökulman hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä loisi valmiuksia toimia suunnannäyttäjänä myös tulevaisuudessa.
Avainsanat:
oppiva organisaatio, jokineuvottelukunta, kehittäminen, vesipuitedirektiivi
© Tritonia 2014-2019