Vaasan yliopiston opinnäytteet

Kauppatieteellinen tiedekunta, 2012

Kaukoranta, Suvi-Sirkku

Onko erikoissairaanhoidossa sijaa jaetulle johtajuudelle? Lääkärijohtajien puhetta johtajuudesta

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Niina Koivunen
Tutkinto:
Kauppatieteiden maisteri
Pääaine:
Johtaminen ja organisaatiot
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
135
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää lääkärijohtajien käsityksiä johtamisesta ja johtajuudesta ja sitä, minkälaista ja millä tavoin hyvää johtajuutta puhekäytännöissä rakennetaan. Erityisenä kokoavana tutkimusongelmana oli selvittää, tehtiinkö lääkärijohtajien puheessa tilaa jaetulle johtajuudelle ja minkälaista jaettua johtajuutta lääkärijohtavat olisivat itse valmiit tuottamaan. Tutkimuksen keskeistä johtamisteoreettista käsitettä, jaettua johtajuutta, tarkasteltiin yksilö- ja relationaalisen johtajuuden näkökulmista. Relativistiseen ontologiaan ja konstruktionistiseen epistemologiaan perustuva tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena vuonna 2011 keskikokoisessa erikoissairaanhoitoa tarjoavassa sairaalassa haastattelemalla viittä lääkärijohtajaa. Keskeisenä analyysi- ja tulkintamenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla johtamista ja johtajuutta jäsentäviä ja tuottavia diskursseja, niiden keskinäisiä suhteita ja niitä käytettäessä muodostuvia identiteettejä tulkittiin. Teemahaastattelujen litteroitujen tekstien lisäksi aineistona käytettiin sairaanhoitopiirin johtamiseen liittyviä dokumenttitekstejä ja jaetun johtajuuden käytäntöjä mittaavaa kyselykaavaketta.

Lääkärijohtajien johtajuus jäsentyi mm. julkisen erikoissairaanhoidon johtamisjärjestelmän, lääkäriprofession ja muiden toimijoiden tuen kautta. Lääkärijohtaja näyttäytyi vastuuntuntoisena, potilaan parasta ajattelevana, tavoitteellisena henkilöstönsä toimintaedellytysten luojana. Hyvää johtajuutta lääkärijohtajat tuottivat yleisimmin asiantuntemukseen tai vaikutusvaltaan perustuvan realistisen sekä vuorovaikutteisen johtajuusdiskurssin kautta, mutta myös vahvan yksilöjohtajuuden puheella, joka tarvitsi tuekseen perusteluja. Jaetulle johtajuudelle nähtiin rajallisesti mahdollisuuksia. Tilaa tehtiin vuorovaikutteisen hyvän johtajuuden puheella sekä rationaalisin perusteluin sitoutumisen lisääntymisestä organisaatioon ja yhden johtajan riittämättömyydestä hallita monimutkaisia tilanteita. Esteiksi koettiin nopeaa päätöksentekoa ja yksilövastuuta vaativat tehtävät. Haasteina nähtiin lisäksi hierarkkinen johtamisjärjestelmä, ammattirajat, vastuunkantamisen ja johtajuuden epävarmuus, johtajan ominaisuudet ja kiire. Jaetun johtajuuden ongelmaksi muodostui myös käsitteen epämääräisyys ja tuntemattomuus.
Avainsanat:
Julkinen erikoissairaanhoito, lääkärijohtaja, jaettu johtajuus, diskurssianalyysi, sosiaalinen konstruktionismi
© Tritonia 2014-2019