Vaasan yliopiston opinnäytteet

Filosofinen tiedekunta, 2010

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Snellman, Katri

"Om man bara undervisade i hur man raggar upp finlandssvenska brudar." Åsikter och visioner om svenska språket i två gymnasier i två landskap

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Nina Pilke
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Pääaine:
Ruotsin kieli
Sivumäärä:
77
Tutkielman tavoitteena on selvittää abiturienttien ja heidän opettajiensa näkemyksiä ruotsin kielestä kouluun, kielten käyttöaloihin ja eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuen. Näkemyksiä verrataan kahden maakunnan, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon kesken. Tutkimuksen yleisenä lähtökohtana on lukion ruotsin opetuksen opetussuunnitelma ja kielten eurooppalainen viitekehys. Abiturienttien ja opettajien näkemyksiä tarkastellaan kielen nykyisiin (koulu, vapaa-aika) ja tuleviin (opinnot, työ, vapaa-aika) käyttöaloihin pohjautuen. Olettamuksena on, että Pohjanmaan abiturientit suhtautuvat ruotsin kieleen myönteisemmin, koska ruotsin kieli on osa heidän arkipäiväänsä. Tutkielman tutkimusmateriaali koostuu kahden abiturienttiryhmän ja heidän opettajiensa kyselomakkeiden (43 kpl) vastauksista. Lomakkeiden kysymyksillä kartoitetaan vastaajien ajatuksia ruotsin kielestä. Tutkimusmetodi on kyselylomakkeen ja tulosten esittämistavan puolesta pääosin kvantitatiivinen sisältäen kvalitatiivisia piirteitä sisällönanalyysin kautta.

Tutkimus osoittaa, että ruotsin opiskelu aloitetaan eri aikoina eri puolilla maata. Kirjoitusaktiivisuus on edelleen hyvä ja ylioppilaskirjoituksissa abiturientit uskovat pääsevänsä keskivertaisiin tuloksiin. Ruotsin kielen opetukseen ja opetusmateriaaleihin ollaan pääosin tyytyväisiä, tosin lisää suullisia harjoituksia ja kulttuuria kaivattaisiin tunneille. Opettajat käyttävät muutakin materiaalia oppikirjojen materiaalien lisäksi ja opettajilta voi lainata lisämateriaalia opintojen tueksi. Opettajien mukaan viitekehyksellä ei ole aktiivista roolia tuntisuunnittelussa, mutta se näkyy oppikirjojen kautta opetuksessa. Vapaa-ajan kosketus ruotsin kieleen tukee motivaatiota kielen opiskelussa. Abiturientit pitävät puhumista tehokkaimpana tapana oppia kieltä jo tulevaisuuttakin ajatellen. Suurin osa heistä arvelee tarvitsevansa ruotsia juuri opiskelussa ja työelämässä. Ruotsin opintomenestys on ollut Vaasassa hieman Siilinjärveä heikompi. Abiturientit arvioivat kielitaitonsa melko samalle tasolle, vaikka vaasalaiset arvioivat yllättäen tuottamisensa siilinjärveläisiä heikommaksi. Kielen ymmärtäminen kehittyy lukion aikana.
Avainsanat:
abiturient, åsikt, vision, svenska språket, språkfärdighet, referensram, gymnasium, domän
© Tritonia 2014-2019