Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2008

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Kalliokoski, Jari

Kaupunkiseutujen sisäiset muuttoliikkeet: Erityistarkastelussa Vaasasta Laihialle suuntautuva muutto

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Hannu Katajamäki
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Aluetiede
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
93
Ihmiset liikkuvat entistä enemmän. Liikkuvuus on muotoutunut muuttoliiketutkimuksen yleisimmäksi käsitteeksi. Suomalaisessa yhteiskunnassa muuttoliikkeen syyt ovat vaihdelleet säännöllisesti vuosikymmenten kuluessa. Nykyinen muuttoliike eroaa aiemmasta muuttoliikkeestä lähinnä siinä, että aikaisemmin muuttajat olivat kaikenikäisiä, nykyisin muuttajat ovat pääosin nuoria ja korkeasti koulutettuja. Kyse ei enää ole vain muutosta maaseudulta kaupunkiin, vaan lisäksi suurin osa kaupungeista ja maaseutukeskuksista menettää erityisesti koulutettua ja aktiivista väestöään. Myös muuttoliikkeen suunta on hiukan muuttunut. Nykyään muutetaan yhä useammin myös kaupunkeja ympäröiviin kehyskuntiin.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kaupunkiseutujen sisäistä muuttoa. Erityistarkastelussa oli Vaasasta Laihialle tapahtuvan muuton syiden selvittäminen. Tutkimusongelmiksi muotoutuivat: 1) Minkälaiset ihmiset muuttavat Vaasasta Laihialle? 2) Vaasasta Laihialle tapahtuvan muuton syyt? 3) Antaako joku muuttoliiketeoria selityksen Vaasasta Laihialle tapahtuvaan muuttoon? Tutkimusongelmien ratkaisemiseksi pohdittiin, liittyykö Vaasasta Laihialle tapahtuva muutto tiettyyn ikärakenteeseen tai elämänvaiheeseen vai onko muutto sattumanvaraista. Tutkimuksessa etsittiin myös mahdollisia uusia elementtejä, joita ei ole tullut esille aikaisemmissa muuttoliiketutkimuksissa, jotka on usein tehty lomakekyselyjen avulla. Vanhojen muuttoliiketeorioiden soveltuus Vaasasta Laihialle tapahtuvaan muuttoon oli tutkimuksen eräs mielenkiintoisimmista kysymyksistä.

Tässä tutkimuksessa tutkimusaineistoa hankittiin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimuksissa on viitattu aiempiin muuttoliiketutkimuksiin, muuttoliikkeen uusiin suuntauksiin, muuttoliikettä käsittelevään kirjallisuuteen sekä tilastoihin ja selvityksiin, joita ovat tehneet muun muassa Vaasan ja Kuopion kaupungit. Kvalitatiivisilla menetelmillä haluttiin yksityiskohtaista tietoa muuton syistä, siksi päädyttiin käyttämään teemahaastattelua. Tutkimukseen haastateltiin 10 taloutta Laihialla sekä kahta Laihian kunnan virkamiestä.

Haastattelujen perusteella voidaaan todeta tyypillisen Vaasasta Laihialle muuttavan talouden olevan nuori lapsiperhe, jolla on 1–2 lasta. Perheen vanhemmista ainakin toisen työpaikka on Vaasassa. Vaasan tonttipula sekä valmiiden, kohtuuhintaisten omakotitalojen puute muodostui Vaasasta Laihialle tapahtuvan muuton pääsyyksi. Toisaalta muutossa korostui myös muuton valikoivuus. Muuton avulla haettiin isompaa asuntoa, viihtyisämpää ja rauhallisempaa asuinympäristöä sekä laatua elämiseen. Muuttopäätöksissä voidaan nähdä myös eräänlainen perheen kasvun ennakointi muutaman vuoden päähän. Muuttoliiketeorioista parhaimmaksi muuton selittäjäksi tässä tutkimuksessa muodostui perheen elinkaarimalli. Se huomioi perheen ikärakenteen ja koon muutokset sekä ottaa huomioon myös asumistarpeiden muutokset ja urakehityksen. Perheen elinkaarimalli soveltuu erinomaisesti kaupunkiseudun sisäisen muuttoliikkeen selittämiseen ja on tämän tutkimuksen yhdeksästä muuttoliiketeoriasta paras teoria kuvaamaan Vaasasta Laihialle tapahtuvaa muuttoa. Tutkimuksen laihialaiset olivat Vaasanseudun hyvän työpaikkakehityksen myötä toiveikkaita tulevaisuuden suhteen. Työssäkäyntialueen kokoisen suurkunnan avulla he haluaisivat, että sama kehitys jatkuisi myös tulevaisuudessa alati kiristyvässä alueiden välisessä kilpailussa.
Avainsanat:
Muuttoliike, liikkuvuus, muuttoliiketeoria, työssäkäyntialue
© Tritonia 2014-2019