Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2008

Rekilä, Piia

Viranhaltijan asema kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa: Erityisesti yhdenvertaisuus muutoksissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Eija Mäkinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Julkisoikeus : hallinnon juridiikan ohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
90
Kasvavat tuottavuus- ja osaamisvaatimukset edellyttävät myös kuntasektorilla työelämän rakenteiden ja toi-mintatapojen jatkuvaa kehittämistä. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on valtiovallan eräs keino kehittää kuntasektorin tuottavuutta ja uudistus tulee olennaisesti vaikuttamaan henkilöstön asemaan. Julkisen vallan käyttö on rakennettu virkamieshallintoperiaatteen lähtökohdille. Nämä vaatimukset julkista valtaa käyttävien henkilöiden päätösten lainmukaisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja objektiivisuudesta sekä toimin-nan riippumattomuudesta luovat virkasuhteelle myös sen työsuhteesta poikkeavan luonteen. Toisaalta ne myös saatetaan nähdä esteenä joustavuuden kautta syntyvälle tehokkuudelle.

Tutkielman lähtökohtana on kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset kunnallisen viranhaltijan muu-tos- ja palvelussuhdeturvaan. Tähän turvaan ei kuulu pelkästään se, mitä omalle virkasuhteelle tapahtuu, vaan myös se, että muutokset ovat yhdenvertaisia verrattuna muihin. Tutkimusongelmana ovat seuraavat tutkimus-kysymykset: Miten irtisanomissuojapykälän soveltaminen vaikuttaa ylipäätään henkilöstön yhdenvertaisuu-teen? Millainen on viranhaltijan muutosturva verrattuna työntekijän muutosturvaan ja voidaanko mahdolliset erot katsoa perustelluiksi? Onko korostunut julkisen sektorin tuloksellisuusvaatimus muuttanut niitä lähtökoh-tia, joita virkamieshallintoperiaatteelle on annettu?

Tutkielma kuuluu virkamies- ja kunnallisoikeuden alaan. Työoikeus oikeudenalana kattaa nykyisin myös virkasuhteet. Tutkielma hahmottaa viranhaltijan muutos- ja palvelussuhdeturvan tulkitsemalla ja systema-tisoimalla oikeuslähteitä, jolloin tutkimusote on lainopillinen. Työoikeudessa lain rinnalla on huomioitava työntekijän suojelun periaatteesta kumpuavat tulkintavelvoitteet sekä työ- ja virkaehtosopimukset. Yhdenver-taisuusperiaatteelle annetaan tulkinnassa korostettu asema. Lähteinä käytetään edellä mainitun lisäksi lain-valmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Eri osapuolten intressit tuodaan esiin käyttämällä aiheeseen liittyviä kirjoituksia.

Taloudellisuus ja tuottavuus ovat selkeästi nousseet keskeiseen asemaan julkisten organisaatioiden toiminnas-sa. Virkamiehen uran on sanottu olevan ”pitkä mutta kapea”. Nyky-yhteiskunnassa virkauran ns. pituutta eivät legitimioi pelkästään julkisen vallan käyttöön kuuluvat virkamiesoikeudelliset periaatteet, vaan järjeste-lyt on voitava selittää myös taloudellisesti. Viranhaltija ei saa jäädä työntekijää huomattavasti heikompaan asemaan, vaan viranhaltijan oikeudellisen aseman sääntelyn täytyy vastata muuttunutta yhteiskuntaa. Vir-kasuhteen luonteeseen kuuluville eroille muutosturvassa on oltava selkeästi perustellut syyt ja viranhaltijalain virkasuhteen muutosta koskevia pykäliä, on syytä tulkita työntekijän suojelun periaatteen valossa. Toimeen-pantavat muutokset tarvitsevat myös suhteellisuuspohdintaa. Mikä on kuntaorganisaation hyöty suhteessa viranhaltijan haittaan, kun hänen virkasuhdetta muutetaan?
Avainsanat:
kunnallinen viranhaltija, Paras-hanke, palvelussuhdeturva, muutosturva, yhdenvertaisuus
© Tritonia 2014-2019