Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2008

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Prittinen, Henri

Konsultin rooli julkisen organisaation kehittämisessä

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Hyyryläinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Hallintotiede : julkisjohtamisen ohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
82
Suomen julkinen sektori on varsinkin 90-luvun lamavuosien jälkeen ollut voimakkaassa murrosvaiheessa ja sama tahti jatkunee myös tulevina vuosina. Vaikka Suomen valtion taloudellinen tilanne onkin kohentunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja taloudellisella kilpailukyvyllä mitattuna saavutetaan jatkuvasti kansainvälisiä huippusijoja, tuo tulevaisuus mukanaan haasteita, jollaisiin ei aikaisemmin ole riittävästi varauduttu. Näitä haasteita ovat muun muassa nopea kansainvälistymiskehitys ja ankara kansainvälinen verokilpailu, väestön ikääntyminen sekä edelleen suhteellisen alhainen työssäkävijöiden osuus työikäisistä kansalaisista. Lisäksi eurooppalaisesta integraatiosta on muodostunut nopeasti etenevä prosessi, joka vaatii jatkuvasti lisää osaamista ja asiantuntemusta.

Tulevaisuuden haasteet aiheuttavat muutospaineita myös julkisille organisaatioille, joiden täytyisi kyetä tuottamaan julkisia palveluita laadukkaasti ja entistä pienemmillä taloudellisilla resursseilla. Tästä syystä julkisten organisaatioiden on jatkuvasti kehitettävä prosessejaan sekä toimintamallejaan. Erääksi merkittäväksi kehittämisen muodoksi onkin viimeisten vuosikymmenien aikana noussut konsulttien osaamisen hyödyntäminen. Konsultoinnin käyttäminen on aikaisemmin kuulunut lähinnä yksityiselle sektorille, mutta aiemmat hyvät kokemukset ja palvelujen lisääntynyt tarjonta ovat kasvattaneet konsultoinnin suosiota myös julkisten organisaatioiden piirissä.

Tämä tutkielma käsittelee konsultin roolia julkisen organisaation kehittämisessä. Tutkielman alussa muodostetaan teoreettinen viitekehys määrittelemällä tutkielman kannalta keskeiset käsitteet, joita ovat organisaatiokulttuuri, muutosvastarinta sekä konsultointi. Toisena teoreettisena kokonaisuutena käsitellään organisaation kehittämistä ja organisaation kehittämisprosessia. Tutkielman empiirinen osuus on toteutettu haastattelemalla julkisten organisaatioiden kehittämisen parissa toimivia kokeneita konsultteja sekä kyselytutkimuksella, jonka kohteena olivat konsultointia käyttäneiden julkisten organisaatioiden kehittämisprojekteissa mukana olleet henkilöt. Tutkimusongelma on ratkaistu yhdistämällä sekä konsulttien että konsultoinnin asiakkaiden näkökulmat. Näin ollen tämän tutkimusasetelman kautta saadut tutkimustulokset antavat kattavan kuvan konsultoinnin roolista julkisten organisaatioiden kehittämisessä Suomessa.

Tutkielman mukaan konsultin tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kommunikaatiotaidot sekä toimialan substanssiosaaminen. Konsultin tärkeimpinä tehtävinä on tuoda julkisiin organisaatioihin ulkopuolista osaamista ja näkökulmaa varsinkin silloin, kun toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia. Taustalla saattaa olla myös tavoite saada säästöjä kehittämiskustannuksiin. Julkiset organisaatiot ovat vielä suhteellisen kokemattomia konsultoinnin käyttäjiä ja rakenteeltaan hierarkkisia, mikä tekee niistä haastavia kohteita konsultoinnille. Lisäksi muutosvastarintaa esiintyy hieman yksityissektoria enemmän. Konsultoinnin rooli on yksityisen sektorin vanavedessä kasvamassa myös julkisella sektorilla ja kunnat käyttävät konsultointia tällä hetkellä valtion organisaatioita enemmän. Konsultin työvälineet julkisten organisaatioiden kehittämisessä ovat pääosin samoja kuin yritysmaailmassakin ja yleisempi toimintatapa on tarjota räätälöityä kehittämisosaamista valmiiden kehittämismallien tai
-tuotteiden sijasta.



Avainsanat:
julkinen organisaatio, kehittäminen, konsultointi, organisaatiokulttuuri, muutosvastarinta
© Tritonia 2014-2019