Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2007

Vanhala, Teija

Språksociologi på språkgränsen. Svenskhetens historia i Merikart och läget i dag.

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Christer Laurén
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Pohjoismaisten kielten laitos
Pääaine:
Pohjoismaiset kielet
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
91 s.
Merikaarto on 1 300 asukkaan kylä Vähänkyrön kunnassa noin 20 km Vaasasta sisämaahan päin. Vaikka kunta on virallisesti suomenkielinen, on Merikaarrossa melko runsaasti ruotsinkielisiä tai ruotsin- ja suomenkielisiä asukkaita. Syynä tähän ovat mm. ruotsin kielen monisatavuotiset perinteet alueella ja sijainti ruotsinkielisen asutuksen läheisyydessä, avioliitot ruotsin- ja suomen-kielisten välillä sekä muuttoliike.

Tutkielmani tarkoituksena on kartoittaa ruotsin kielen historiaa ja kielen nykytilannetta Merikaarrossa. Käsittelen tutkimusaiheeseeni liittyviä tieteellisiä teorioita sekä määritelmiä, joita voidaan myös soveltaa tutkimukseni empiirisen osan vastausten käsittelyssä. Käytän materiaalina kirjallisia lähteitä selvittäessäni ruotsin kielen historiaa kylässä. Selvitän ruotsin ja myöskin suomen kielen käyttöä kylässä nykyään sekä asenteita ruotsin- tai kaksikielisyyteen kyselytutkimuksen sekä haastatteluiden avulla.

Eri kielten välisen kontaktin edellytyksenä on sellainen kielellinen, sosiaalinen tai maantieteellinen tilanne, joka aiheuttaa vuorovaikutusta kahden kielen välille. Tätä vuorovaikutusta voidaan tutkia useiden eri tieteenalojen näkökulmasta. Tutkimuksessani käytän kvalitatiivista metodia. Tutkimukseni lähtökohta on deskriptiivinen ja näkökulmani on lähinnä kielisosiologinen.

Merikaarron ruotsinkielisen vähemmistön sijaan voidaan puhua alueen ruotsin- ja suomenkielisestä ts. kaksikielisestä väestöstä. Kaksikielisyys on tutkimukseni tulosten mukaan varsin yleistä alueella ja siihen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat monet eri tekijät. Ruotsin kieltä käytetään kuitenkin lähinnä perheen keskuudessa ja työn yhteydessä, mutta monet kokevat viestintävälineet tärkeäksi kanavaksi sekä symboliarvoltaan että ruotsin kielen säilyttämisen kannalta. Asenteet ruotsin kieltä kohtaan ovat alueella pääosin myönteisiä, eikä ns. kielirajaa tai kielten välistä kontaktia koeta ongelmallisena.
Avainsanat:
Merikart, Språkgräns, Tvåspråkighetszon, Språksociologi
© Tritonia 2014-2019