Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2007

Korhonen, Tarja

Äquivalenz zwischen Ausgangstext und Zieltext. Eine Untersuchung am Beispiel des Ermittlungswortschatzes im Roman Ensimmäinen murhani von Leena Lehtolainen und dessen Übersetzung Alle singen im Chor

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Mariann Skog-Södersved
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Saksan kielen ja kirjallisuuden laitos
Pääaine:
Saksan kieli ja kirjallisuus
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
80
Tutkielman aiheena on tutkia ekvivalenssia poliisitutkimukseen liittyvien ilmaisujen avulla Leena Lehtolaisen romaanin Ensimmäinen murhani ja sen käännöksen Alle singen im Chor välillä. Tavoitteena on tutkia, ovatko kääntäjän ratkaisut ekvivalentteja alkuperäisen tekstin kanssa ja millaisia nämä ekvivalentit ovat. Keskeistä on ekvivalenssin määrittely ja eri tyyppien luokittelu. Yhtenä tutkielman tavoitteena on muutamien saksankielisten kappaleiden takaisinkääntäminen, millä yritetään vahvistaa analyysin tuloksia ja katsoa, kuinka saksasta takaisinkäännetty kappale eroaa suomenkielisestä alkuperäiskappaleesta.

Käännöstieteessä on keskusteltu jo vuosikymmenien ajan ekvivalenssista, eikä täysin yhdenmukaista määrittelyä tieteilijöiden keskuudessa ole syntynyt. Tässä tutkielmassa ekvivalenssia tarkastellaan lähinnä Kollerin, Wilssin, Albrechtin ja Ingon avulla kolmella eri tasolla, eli sana-, lause- ja tekstitasoilla. Sanatasolla ekvivalenssin tyypit ovat totaalinen ja osittainen ekvivalenssi, nolla-ekvivalenssi sekä heterovalenssi. Lausetasolla puhutaan merkitysnäkökulmasta, johon sisältyvät konnotatiivinen ja denotatiivinen ekvivalenssi, pragmaattisesta sekä muotoon painottuvasta näkökulmasta.

Tutkimuksessa käy ilmi, että suurin osa tutkituista ilmaisuista on ekvivalentteja. Sanatasolla ekvivalenteista suurin osa kuuluu ryhmään "totaalinen ekvivalenssi". Yhtenä syynä näille tapauksille on se, että suomen kielessä on paljon lainasanoja germaanisista kielistä. Toiseksi eniten materiaalista on osittaisia ekvivalentteja. Nolla-ekvivalentit johtuvat usein siitä, että instituutiot ovat erilaisia Suomessa ja Saksassa, eikä vastaavia ilmaisuja löydy kohdekielestä. Lausetasolla tutkitaan erityisesti denotaatio- ja konnotaatiomerkitysten kääntämistä. Konnotaatioiden välittäminen osoittautuukin erityisen vaikeaksi. Pragmaattiset ja muotoon painottuvat muutokset ovat usein välttämättömiä sujuvan kielen takia. Takaisinkäännöksessä analyysin tulokset vahvistuvat. Tutkitut tekstikappaleet tulkitaan pääosin ekvivalenteiksi tekstitasolla.
Avainsanat:
Äquivalenz, Übersetzen, Kriminalliteratur
© Tritonia 2014-2019