Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2006

Syrjämäki, Maria

Sit(te(n))-sanan käytön vertailua Kiven Seitsemässä veljeksessä ja Garamin Seittemässä broidissa

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Lehtinen
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Nykysuomen ja kääntämisen laitos
Pääaine:
Nykysuomi
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
73
Vertailen pro gradu -tutkielmassani sit(te(n))-partikkelin käyttöä Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä ja Sami Garamin slangikäännöksessä Allu Stemun Seittemän broidii. Pyrin löytämään selityksiä ja mahdollisesti säännönmukaisuuksiakin partikkelien käytön eroihin ja yhtäläisyyksiin tekstintutkimuksen ja keskustelunanalyysin menetelmien avulla. Tarkastelen myös sit(te(n))-sanaa koheesiokeinona. Ainutlaatuisen ja tarpeellisen tutkimuksesta tekee se, että aiemmin ei ole kaunokirjallisuuden puhekieltä ja slangia verrattu keskenään.

Tutkimusaineistonani on Seitsemän veljestä (2004, alkuperäinen 1870) sekä Sami Garamin slangikäännös Seittemän broidii (2003). Olen rajannut aineistoksi kaikki Garamin kirjan repliikit sekä niitä vastaavat repliikit Kiven kirjasta. Kaiken kaikkiaan olen analysoinut 72 virkettä, joihin sit(te(n))-partikkeli sisältyy. Olen luokitellut sit(te(n))-sanat niiden käytön mukaan kuuteen luokkaan: ajalliseen järjestykseen viittaava sit(te(n)), kausaalisuuteen viittaava sit(te(n)), päätelmään tai ratkaisuun viittaava sit(te(n)), kontrastiivisuuteen viittaava sit(te(n)), emfaattisuuteen viittaava sit(te(n)) sekä ajallisuuteen viittaava sit(te(n)).

Tutkimuksessa selvisi, että Garam on käännöksessään lisännyt useita sit-sanoja saadakseen virkkeestä puhekielenomaisen, ylimääräisillä partikkeleilla kuitenkin on luonnollisesti oma tehtävänsä virkkeessä. Kiven vastaavissa repliikeissä suurimmassa osassa sit(te(n))-partikkelin aikaansaama tehtävä on ilmaistu joillakin muilla keinoilla. Analyysi osoitti myös slangikäännöksessä käytettävien eri sit(te(n))-sanan variaatioiden erot. Kaikissa muissa tapauksissa Garam on käyttänyt lyhyttä muotoa sit, ainoastaan ajallisuuteen viittaamassa on käytetty pitempää muotoa sitte.

Tutkimus paljasti myös sen, että sit(te(n))-partikkeli toimii lauseiden välissä koheesiokeinona ainoastaan temporaalisissa ja kausaalisissa lauseissa. Sit(te(n))-sanan viitatessa päätelmään tai ratkaisuun, kontrastiin tai ajallisuuteen, se ei luo sidoksisuutta lauseiden välille.
Avainsanat:
keskustelunanalyysi, koheesio, partikkelit, puhekieli, tekstintutkimus
© Tritonia 2014-2019