Vaasan yliopiston opinnäytteet

Hallintotieteiden tiedekunta, 2006

Vehkaperä, Jaakko

Osuustoiminnan ideaalimalli ja uusosuustoiminta

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Hyyryläinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Laitos:
Julkisjohtamisen laitos
Pääaine:
Hallintotiede : julkisjohtamisen ohjelma
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
94
Osuustoiminnan juuret ovat syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ensimmäiset osuuskunnat perustettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla tukemaan jäsenten ja jäsentalouksien taloudellista ja sosiaalista toimintaa. Mallit osuustoiminnalle ja osuuskuntien perustamiselle haettiin toiminnan syntyseuduilta Iso-Britanniasta ja myös mantereen puolelta. Osuustoiminnan kehitys oli nopeaa, ja osuuskuntien määrä kasvoi toiminnan alkuvuosina nopeasti luoden paineita toiminnan tehokkaammalle organisoinnille ja erilaisten keskusjärjestöjen perustamiselle. Itsenäistymisen aikoihin osuustoiminta oli myös vahvasti ideologisesti värittynyttä ja heijasteli siten yhteiskunnassa vallinnutta kahtiajakoa työväen ja porvariston välillä. Alun turbulenttien vuosien jälkeen osuustoiminta vakiintui osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja osoittautui monella tavoin menestyksekkääksi taloudellisen toiminnan muodoksi.

Tässä työssä on tarkasteltu 1900-luvun loppupuolella virinnyttä ns. uusosuustoimintaa. Alkusykäyksen tutkimuksen tekemiselle antoi pohdinta osuustoiminnan ilmenemisestä ja sen merkityksen kasvamisesta yhteiskunnallisissa murrostiloissa, jollaisen Suomessa voidaan katsoa vallinneen 1990-luvun alun lamasta lähtien. Rakenteellinen työttömyys ja muut yhteiskunnalliset epäkohdat ovat muodostuneet pysyväksi osaksi suomalaista taloutta ja yhteiskuntaa, ja osuustoiminnan uutta esiinnousua on pyritty selittämään esimerkiksi historiallisilla tekijöillä. On pyritty löytämään yhtymäkohtia perinteisten, pitempään toiminnassa olleiden osuuskuntien syntyvaiheiden ja uusien, vielä omaa rooliansa etsivien uusosuuskuntien toiminnan perustamisen taustalla vaikuttavien syiden välillä. Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmaa on ratkottu ideaalityyppimetodin avulla. Ideaalityyppimetodissa tutkittavasta ilmiöstä valitaan historiallisesti ja teoreettisesti relevantit piirteet, joiden avulla on muodostettu kaksi osuuskunnan ideaalityyppiä, jotka yhdessä muodostavat osuustoiminnan ideaalimallin.

Osuuskunnan ideaalityypit ovat taloudellisen toiminnan ja yhteisöllisen toiminnan ideaalityypit. Ideaalityyppien jaottelu perustuu kaikessa osuustoiminnassa ilmenevään toiminnan kaksoisluonteeseen yhtäältä taloudellista toimintaa harjoittavina organisaationa ja toisaalta henkilöyhteisöinä, joiden tarkoitusperät voivat olla luonteeltaan ideologisia ja pehmeämpiä arvoja edustavia. Mielenkiinnon kohteena on osuustoiminnallisissa organisaatioissa vaikuttavien, potentiaalisesti vastakkaisten voimien tarkastelu, eli miten toiminnan taloudelliset tavoitteet, kuten liiketaloudellisen voiton tavoittelu sopivat yhteen toiminnan sosiaalisen puolen kanssa. Osuuskunnan ideaalityyppien konstruoimisessa on hyödynnetty osuustoiminnan historiaa, teoriaa ja ideologista perustaa käsitteleviä aineistoja, jotta ilmiöstä on saatu nostettua esiin sille ominaisimmat piirteet. Ideaalityypin osa-alueet koskevat yhtäältä organisaation sisältöä ja tavoitteita, toisaalta toiminnan ideologian sisältöä ja tavoitteita.

Osuustoiminnan ideaalimallin avulla on pyritty jäsentämään uusosuustoiminnan reaalimaailmaa Suomessa. Uusosuustoiminnassa korostuvat vahvasti toiminnan taloudelliseen puoleen liittyvät tekijät, joskin toiminnan organisoinnin näkökulmasta toiminta on muodoltaan pikemminkin yhteisöllisen toiminnan osuuskunnan tyyppistä, eli toiminnassa korostuvat pienimuotoisuus, paikallisuus ja organisaation suhteellisen pieni koko ja jäsentymätön toimivaltarakenne. Ideologisuuden osalta uusosuustoiminnassa korostuu osuuskuntien jäsenten taloudellinen intressi ensisijaisena. Toiminnan sosiaalista puolta pidetään tärkeänä, mutta vain harvoissa tapauksissa ensisijaisena. Varsinaisesta ideologisuudesta ei uusosuustoiminnan kohdalla voida juuri puhua.
Avainsanat:
ideaalityyppi, ideaalimalli, osuustoiminta, osuuskunta
© Tritonia 2014-2019