Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2005

Pihlajamaa, Tanja

Översättning av finska participattribut till svenska i en facktext och i en skönlitterär text

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Marianne Nordman
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Pohjoismaisten kielten laitos
Pääaine:
Ruotsin kieli
Sivumäärä:
76
Pro gradu -tutkielmani käsittelee partisiippiattribuuttien kääntämistä suomesta ruotsiin. Tavoitteenani on kuvata ja analysoida partisiippiattribuuttien käännösvastineita ja selvittää, missä määrin erilaisia käännösratkaisuja käytetään. Haluan myös tietää, onko partisiippiattribuuttien kääntämisessä eroja eri tekstilajien välillä, sillä tutkimusaineistoni koostuu erikoiskielisestä ja kaunokirjallisesta tekstistä. Lisäksi olen kiinnostunut käännösratkaisujen taustalla vaikuttavista syistä ja siitä, miten partisiippiattribuutteja käytetään lähtöteksteissä. Tulokset perustuvat yhteensä 300 tarkasteltuun partisiippiattribuuttiin sekä niiden ruotsinkielisiin vastineisiin. Partisiippiattribuuteista puolet olen poiminut erikoiskielisestä tekstistä ja puolet kaunokirjallisesta tekstistä. Erikoiskielistä tekstiä edustaa Kaarlo Tuorin teos Julkisoikeuden perusteet (2000) sekä Lenita Häggblomin teoksesta tekemä käännös Den offentliga rättens grunder (2001). Kaunokirjalliseen aineistoon kuuluu Leena Lehtolaisen romaani Kuolemanspiraali (1997) ja sen käännös Dödsspiralen (2003), jonka on tehnyt Marjut Markkanen. Tutkielmassa käytetyt metodit ovat kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia.

Tutkielman tulokset osoittavat, että erikoiskielinen ja kaunokirjallinen teksti käyttävät partisiippiattribuutteja lähtöteksteissä toisistaan poikkeavasti ja että erot liittyvät kummankin tekstilajin vakiintuneisiin ilmaisutapoihin. Käännösvastineiden tarkastelusta käy puolestaan ilmi, että suomen partisiippiattribuuttien ruotsintamisessa voidaan käyttää monenlaisia käännösratkaisuja. Yleisin käännösvastine on relatiivinen sivulause, mutta suosituimpiin käännöstapoihin kuuluu myös partisiipin perfekti, jota käytetään käännöksissä enemmän kuin partisiipin preesensiä. Käännösvastineisiin lukeutuvat myös adjektiivi, poisjättö ja mm. substantiivi, prepositio sekä muut yksittäiset käännösvastineet. Tulokset osoittavat lisäksi, että erikoiskielinen ja kaunokirjallinen teksti suosivat jossakin määrin eri käännösratkaisuja ja että kaunokirjallinen käännös on erikoiskieliseen käännökseen verrattuna uskollisempi lähtötekstiä kohtaan. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että käännösvastineiden valintaan vaikuttavat monet eri syyt. Voimakkaimmin vaikuttavana tekijänä voidaan pitää suomen ja ruotsin välillä vallitsevia rakenteellisia eroja. Kaikkiaan pro gradu -tutkielmastani ilmeneekin, että partisiippiattribuuttien käyttöön ruotsissa liittyy suomeen verrattuna monia rajoituksia. Tämän vuoksi suomenkielisen tekstin ruotsintaja joutuu usein poikkeamaan lähtötekstistä ja käyttämään ilmaisutapoja, jotka paremmin luontuvat ruotsin kieleen.
Avainsanat:
översättning, participattribut, facklitteratur, skönlitteratur
© Tritonia 2014-2019