Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2004

Lumme, Heidi

Zur deutsch-finnischen Übersetzung nicht-standardsprachlicher Repliken in literarischen Texten. Das Beispiel der Romane Buddenbrooks, Die Blechtrommel und Kleiner Mann - was nun?

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Mariann Skog-Södersved
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Saksan kielen ja kirjallisuuden laitos
Pääaine:
Saksan kieli ja kirjallisuus
Sivumäärä:
68
Tässä tutkielmassa käsitellään ei-standardikielisten repliikkien kääntämistä saksasta suomeen kaunokirjallisissa teksteissä. Ei-standardikielellä tarkoitetaan tässä puhekieltä ja murretta. Tutkielman aineistona on käytetty seuraavia romaaneja: Thomas Mannin Buddenbrooks, Günter Grassin Die Blechtrommel ja Hans Falladan Kleiner Mann – was nun? Romaaneista on poimittu ei-standardikielisiä repliikkejä, joita on verrattu niiden suomenkielisiin vastineisiin romaanien suomennoksissa Buddenbrookit, Peltirumpu ja Mikä nyt eteen, Pinneberg?

Puhekieltä ja murretta pidetään yleensä ottaen välittömän kanssakäymisen kielinä, joita käytetään tuttavien ja perheenjäsenten kesken. Ne nähdään myös yhteiskunnan alaluokan kielinä. Kirjailijat käyttävät puhekieltä ja murretta pääasiassa tyylikeinona ja henkilöhahmojen luonnehdintaan. Suomalaisessa kirjallisuudessa niiden käyttö on melko uutta: Väinö Linna lienee ensimmäisiä murteen käyttäjiä. Suomalaisessa käännöskirjallisuudessa puhekieltä ja murretta käytetään kovin varovaisesti, koska ne harvoin antavat lukijalle samoja vaikutelmia teoksesta kuin lähtökielisessä muodossaan. Saksan ja suomen – tai muidenkaan kielten – välillä ei ole tiettyjä puhekielen tai murteiden vastineita, joita kääntäjät voisivat valita. Tähän saakka kääntäjien valintoihin ovatkin yleensä vaikuttaneet heidän oma taustansa sekä kielitaitonsa ja -korvansa. Helsinkiläistä puhekieltä esiintyy käännöksissä usein. Savon murretta on toistuvasti käytetty kuvaamaan rahvaanomaisuuttaja maalaisuutta; onpa murteita käännetty myös maantieteellisin perustein.

Tässä tutkielmassa käy ilmi, että kääntäjien taustat ovat vaikuttaneet ei-standardikielisten repliikkien kääntämiseen. Puhekielen ja murteen käyttö on käännöksissä hieman vähäisempää ja varovaisempaa kuin lähtöteoksissa. Savon ja Tampereen seudun murretta esiintyy, ja myös esimerkiksi Pohjanmaan murretta on käytetty, ehkäpä luomaan tietynlaisia stereotypioihin perustuvia vaikutelmia henkilöhahmoista. Kyseenalaista on, ovatko Savon-, Tampereen seudun tai Pohjanmaan murre omiaan antamaan lukijalle sitä, mitä teoksen kirjoittaja on alun perin toivonut.
Avainsanat:
Übersetzen, Umgangssprache, Dialekt, literarischer Text
© Tritonia 2014-2019