1 Miksi tiedonhakutaitoja tarvitaan?
2 Tiedonhaku
3 Tiedonhakutekniikat
4 Tiedonlähteet
5 Kirjat tiedonlähteinä
6 Lehdet tiedonlähteinä
7 Tietokannat tiedonlähteinä
8 Internet tiedonlähteenä
9 Tiedon arviointi ja käyttö
10 Lähteet

7 Tietokannat tiedonlähteinä

Tietokantoihin on koottu "tietoa tiedosta". Niiden tarkoituksena on tiedottaa, mistä ensisijainen tieto on löydettävissä ja mitä se sisältää. Tietokannat ovat nykyään pääsääntöisesti verkossa ja ne voivat tekstin lisäksi sisältää kuvaa ja ääntä. Suuri osa tietokantojen tuottajista on nykyään kaupallisia yrityksiä, jotka ylläpitävät ja päivittävät tietokantoja.

Käyttö on rajattu lisenssisopimuksin useimmiten tietyn korkeakoulun verkkoon. Tietokantojen etäkäyttö on mahdollista Nelli-portaalin kautta korkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle.Voit siis käyttää näitä tietokantoja korkeakoulun verkon ulkopuolella kirjautumalla korkeakoulun Nelli-portaaliin.

Tietokantoja on kolmea päätyyppiä:

  1. Viitetietokannat, jotka antavat tietoa tiedosta. Varmasti tutuin esimerkki viitetietokannoista ovat kirjastojen kokoelmaluettelot.
    Esimerkki viitetiedoista: Mäkinen, Olli: Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki : Tammi, 2005. 215 s. kuv. 24 cm. ISBN: 951-26-5390-7 (nid.)
  2. Faktatietokannat, jotka sisältävät itse tiedon. Faktatietokantoja ovat esimerkiksi sanakirjat, säädöskokoelmat, tilastotietokannat ja yrityshakemistot. Esimerkki faktatiedosta MOT -sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjasta: tiedonhaku vars. atk tietojen etsiminen tietokannoista, kortistoista tms.
  3. Kokotekstitietokannat, joista löytyvät paitsi aineiston bibliografiset tiedot (tekijä, nimeke, kustantaja, julkaisupaikka ja -vuosi jne.), myös tiivistelmä eli abstrakti ja artikkelin kokoteksti. Elektronisista lehdistä muodostetut tietokannat ovat näistä yksi hyvä esimerkki. Elektronisten lehtien tietokantoja ovat esimerkiksi ABI Inform, EBSCOn tietokannat ja ScienceDirect.