8 Internet tiedonlähteenä

Parhaimmillaan Internet voi olla loistava tiedonlähde, mutta itselle tärkeän tiedon löytäminen vaatii taitoa – näennäisestä helppoudesta huolimatta. Internetin pinnallinen hyödyntäminen on helppoa, mutta täsmällisen ja luotettavan tiedon löytäminen vaatii strategista suunnittelua ja työvälineiden tuntemista. Hakutaidot, kokemus ja tieto internetin rakenteesta auttavat hakuprosessissa. Usein tieto on hajallaan pieninä palasina eikä sitä ole kattavasti järjestetty. Internetin monimuotoisuus, laajuus ja jatkuva muuttuminen saattavat vaikeuttaa tiedonhakua. Internetissä on lukuisia tiedonhakupalveluja: sanahakupalveluja, aihehakemistoja, virtuaalikirjastoja, portaaleja ym.

Tiedonhaun välineenä internet on kehittynyt uusien hakukoneiden myötä. Näiden hakukoneiden avulla löytää helposti www-sivuja aihepiirin tai sivujen sisältämän tekstin perusteella. Sanahakupalveluita ovat esim.Bing ja Google. Internetin hakupalveluihin voit tutustua esim. kirjastot.fi -sivuilta. Hakukoneet perustuvat hakurobottiohjelmiin, jotka automaattisesti keräävät tietoa verkossa olevien dokumenttien sisällöstä, kuten www-sivujen otsikkotiedoista, dokumentissa usein esiintyvistä sanoista sekä kuvailutiedoista, jotka eivät näy varsinaisella www-sivulla (metadata). Vaihtelevat käytännöt vaikuttavat hakutuloksiin. Yksikään hakukone ei kata koko verkkoa, joten tiedonhakuongelmasta riippuen kannattaa käyttää useampaa palvelua.

Organisaatioiden kotisivuille on usein koottu paljon hyödyllistä tietoa. Niistä löytyy usein helposti esim. asiantuntija-, julkaisu-, virallis- ja tilastotietoa, jopa muualla julkaisematonta tietoa. Esimerkiksi eduskunta, valtioneuvosto ja eduskunnan kirjasto ovat hyviä virallistiedon lähteitä internetissä. Julkishallinnon verkkopalvelut löytyvät myös yhteisestä palveluosoitteesta suomi.fi.

Käytettäessä internet-tiedonlähteitä on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota lähteiden luotettavuuteen!