Turun ja Porin läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita
Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä
lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879.
Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut
kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen
Tampereen yliopistosta.
Vuoden 1874 lopulla oli yhteensä Turun ja Porin läänissä 89 kirjastoa, joista 13 ruotsinkielistä ja 2 suomalais-ruotsalaista; paitsi näitä oli 2 luku-yhdistystä. 69 kirjastosta tiedetään nidosten lukumäärä, mikä on yhteensä 14,391 nidosta; keskimäärin laskettuna lankeaa kirjastolle 232 nidosta. 69 kirjastosta tiedetään kirjaston raha-arvo, mikä arviolta yhteensä tekee 20,458 m:kaa 87 p:ä keskimäärin laskettuna on kirjaston hinta 296 m:kaa.
Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Brändöön pitäjässä, Dragsfjerd'in, Hiitisten, Lokalahden, Lumparland'in ja Muurlan kappeleissa, Pyhämaan pitäjässä, Pyhämaan saaren seurakunnassa, Ruskon ja Wahdon kappeleissa, Wehmaan pitäjässä, Wehmalaisten ja Westanfjerdin kappeleissa ja Wordöön pitäjässä.
Seuraavista kunnista ei ole voitu saada mitään tietoa: Ekkeröön, Finbyn, Honkajoen, Honkilahden kappeleista, Houtskärin pitäjästä, Kakskerran, Karjalan, Kuusiston, Köökarin ja Luvian kappeleista, Paraisten, Raision ja Savon pitäjistä, Sottungan, Suoniemen ja Ylikylän kappeleista. Luultavasti ei monessakaan viimemainituissa kunnissa ole kirjastoa, koska on monesti pyydetty eikä ole saatu vastausta.