Turun ja Porin läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879. Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta.

Ahlainen
Alastaro
Angelniemi
Askainen
Dahl
Finnström
Geeta
Halikko
Hammarland
Harjavalta
Hinnerjoki
Huittinen
Hämeenkyrö
Ikaalinen
Iniö
Jomala
Jämijärvi
Kankaanpää
Karinainen
Karkku
Karuna
Karvia
Kauvatsa
Kemiö
Kiikala
Kiikka
Kiikoinen
Kisko
Kiukainen
Kivimaa
Kokemäki
Korppo
Koski
Kulla
Kumling
Köyliö
Laitila
Lappi
Lavia
Lemland
Lemu
Lieto
Loimaa
Marttila
Masku
Merikarvia
Metsämaa
Mietoinen
Mouhijärvi
Mynämäki
Naantali
Nakkila
Navo
Normarkku
Nousiainen
Nummi
Oripää
Paimio
Parkano
Perniö
Pertteli
Piikkiö
Poomarkku
Pori
Prunkkala
Punkalaidun
Pöytyä
Rauma
Rymättylä
Räntämäki
Saltviik
Siikainen
Sund
Suodenniemi
Suomusjärvi
Säkylä
Taivassalo
Turku
Tyrvää
Ulvila
Uskela
Uusikaupunki
Uusi Kirkko
Wampula
Welkua
Wiljakkala
Yläne

Vuoden 1874 lopulla oli yhteensä Turun ja Porin läänissä 89 kirjastoa, joista 13 ruotsinkielistä ja 2 suomalais-ruotsalaista; paitsi näitä oli 2 luku-yhdistystä. 69 kirjastosta tiedetään nidosten lukumäärä, mikä on yhteensä 14,391 nidosta; keskimäärin laskettuna lankeaa kirjastolle 232 nidosta. 69 kirjastosta tiedetään kirjaston raha-arvo, mikä arviolta yhteensä tekee 20,458 m:kaa 87 p:ä keskimäärin laskettuna on kirjaston hinta 296 m:kaa.

Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Brändöön pitäjässä, Dragsfjerd'in, Hiitisten, Lokalahden, Lumparland'in ja Muurlan kappeleissa, Pyhämaan pitäjässä, Pyhämaan saaren seurakunnassa, Ruskon ja Wahdon kappeleissa, Wehmaan pitäjässä, Wehmalaisten ja Westanfjerdin kappeleissa ja Wordöön pitäjässä.

Seuraavista kunnista ei ole voitu saada mitään tietoa: Ekkeröön, Finbyn, Honkajoen, Honkilahden kappeleista, Houtskärin pitäjästä, Kakskerran, Karjalan, Kuusiston, Köökarin ja Luvian kappeleista, Paraisten, Raision ja Savon pitäjistä, Sottungan, Suoniemen ja Ylikylän kappeleista. Luultavasti ei monessakaan viimemainituissa kunnissa ole kirjastoa, koska on monesti pyydetty eikä ole saatu vastausta.