Hämeenkyrön pitäjässä perustettiin k. v. 1851. Perustajat: provasti ja tohtori G. J. Forsman ja hänen poikansa silloinen yli-oppilas Y. Koskinen. Pantu toimeen siten, että edellä-mainittu provasti lahjoitti 10, ylioppilas Y. Koskinen 15, ylioppilas A. Gonander 5, neiti S. Friberg 1, rouva L. Björkbom 6, majisteri A. F. Rosendahl 2, kouluttaja J. R. Uskelin 1 kirjan, eli yhteensä 40 kirjaa. Sittemmin on kirjastoa ylläpidetty lahjoilla, kirjan lainauksista saaduilla tuloilla, lukusijoilla (vuodesta 1860) saaduilla varoilla, laulajaisten tuloilla (v. v. 1869 ja 1870); viime mainituista on yhteensä karttunut 141 m:kaa 39 p:ä. Nykyään sisältävä 800 eri nidosta. Vuodesta 1851 aina 1860 on keskimäärin tehty vuosittain 200 lainaa, vuosina 1860, 1861, 1862, 1863 ja 1864 tehtiin yli 600 lainaa; v. 1865 tehtiin 1,404, v. 1866 - 980, v. 1867 - 700, v. 1868 - 300, v. 1869 - 400, v. 1870 - 660, v. 1871 - 660, v. 1872 - 700, v. 1873 - 310, v. 1874 - 390 lainaa. Vuoteen 1860 asti on otettu 1/2 kopeekkaa viikolta, mutta siitä lähtein maksutta. Sääntöjä on. Lahjoja ovat sittemmin antaneet: provasti G. J. Forsman, prohvessori Y.. Koskinen, lakitiedetten tohtori J. Forsmanja nimismies J. Alander. Kirjaston raha-arvo on 870 m:kaa.

Kirjaston-hoitajat: provasti G. J. Forsman ja ylioppilas Y. Koskinen, (jotka ovat koko ajan, kun kirjasto on ollut olemassa , pitäneet huolta sen elossa pysymisestä) lasten opettaja W. Strandell'in avulla, v. t. lukkari K. Braxén, jotka ovat palkkiotta hoitaneet, ja nykyään torppari J. Kylmänoja vuodesta 1855. Vuodesta 1863 on kirjaston-hoitajalle palkkioksi annettu 8 m:kaa vuosittain , mikä v. 1865 koroitettiin 12 m:kaan.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)