Turku. a) Kansakirjasto on jo ollut kauvan aikaa, mutta nimeksi vaan. Sen perustajana mainitaan tuomari G. E. Malm. Sen vaikutus päättyi v. 1870. Nykyinen voimassa oleva kansakirjasto avattiin v. 1874. Perustajat: kappalainen G. Dahlberg, rehtori K. G. Bärlund, majisteri K. F. Ridderström, prohvessorin rouva Elfving, tohtori A. W. Jahnsson y. m. Alussa oli 405 suomalaista ja 350 ruotsalaista nidosta, nykyään on 555 suomalaista ja 450 ruotsalaista nidosta. Ensimäisenä vuonna tehty 2,784 suomalaista ja 1,940 ruotsalaista lainaa. Lahjoja ovat antaneet: kirjanpainajat I. F. Granlund ja G. W. Wil én ja n. s. kaupungin kirjasto, joka ei milloinkaan ole ollut yleisön käytettävänä. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo on 2,500 m:kaa. Kirjaston-hoitajat: v. pastori A. Lindman, kauppa-apulainen J. A. Lagerspets ja lyseolainen V. Lindman. Kirjaston hoitoa varten myönnetty 300 m:kaa vuodelta.

b) Turun Sunnuntaikoulun lainakirjasto. Perustettiin v. 1869. Perustaja: sunnuntaikoulun johtaja, v. pastori J. Lundell. Tehtaan-omistajat ja käsityöläismestarit keräsivät tähän varoja jo v. 1859,jotta v.1862 oli 403 ruplaa 50 kopeekkaa. Alussa oli 965 nidosta. Nykyään on 535 ruotsalaista ja 430 suomalaista nidosta. Lahjoja on antanut apteekkari C. Arvidsson. Tehtaan ja työpajan miehet ovat oikeutetut lainaamaan kirjastosta. Lainaus maksuton. Kirjaston raha-arvo arviolta on 1,700 m:kaa. Kirjaston hoitajat: sunnuntaikoulun-johtaja J. Lundell, ja kansak. opettaja E. Vanhanen, palkkiotta.

Lisäys. V. 1875 määräsi sunnuntaikoulun-johtokunta 100 m:kaa kirjaston hoitajalle vuosittain palkkioksi.

c) Tehtaan työmiesten seura, alkoi vaikutuksensa v. 1873. Perustaja: kauppias F. Rettig. Tähän ilmoittihe kohta 400 jäsentä. Seuralla on suuri rakennus avaralla kokous-, luku- ja kirjastohuoneella. Seuralla on sen ohessa lauluseura ja voimistelu-seura. Äsken perustetussa kirjastossa on nykyään 4 á 500 nidosta (suomalaisia ja ruotsalaisia). Lainaus maksuton. Lukuhuoneessa on suuri joukko suomalaisia ja ruotsalaisia sanomalehtiä.

Kirjaston raha-arvo on arviolta 1000 m:kaa.

Kaupungissa ovat kansalle pitäneet luennoita kaupungin koulu-opettajat y. m.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)