Mainittu kreivi oli palkollisten sivistyttämiseksi ja hyödyksi hankkinut melkoisen kirjaston maatilallensa tässä pitäjässä; tätä kirjastoa hänen palkollisensa alussa ahkerasti viljelivät ; vaan kun heidän lukuhalunsa vuosien vieriessä laimistui, tarjosi kreivi mainittuna vuonna 42 nidosta kunnalle lahjaksi, sillä ehdolla, että yhteinen kirjasto perustettaisiin kuntaan ja sitä sopivilla keinoilla lisättäisiin ja hoidettaisiin kunnan toimella.
Kirjaston hyvään kuntoon saamisen vaikutti edellämainittu kappalainen G. Dahlberg. Mainittuna vuonna oli 166 nidosta. Nykyään 308 nidosta.
Vuonna 1865 tehtiin 305, v. 1866 - 232, v. 1867 - 195, v. 1868 - 154, v. 1869 - 134, v. 1870 - 121, v. 1871 - 94, v. 1872 - 240, v. 1873 - 255 ja v. 1874 - 218 lainaa. Kirjoja on lainattu maksutta. Sääntöjä on. Kirjastoa ovat lisänneet kappalainen G. Dahlberg täällä olo-ajallansa ja henkikirjuri L. Landell, joka v . 1872 lahjoitti 38 uutta teosta, joiden raha-arvo nousee 120 m:kaan, ja muutamia suomenkielisiä sanomalehtiä. Lainakirjaston johtokunnan muodostaa seurakunnan kirkkoherra ja seurakunnan vanhimmat. Kirjaston raha-arvo arviolta on 400 m:kaa.
Kirjaston-hoitaja: lukkari B. L. Ekman, palkkiotta.
Lähde: |
Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista |