Harjavallan pitäjässä perustettiin k. v. 1860. Perustaja v. t. kirkkoherra Kokemäellä J. W. Limon, pitämässä kirkonkokouksessa. Mainitussa kokouksessa päätettiin yksimielisesti pohja-rahaksi antaa 50 kopeekkaa kustakin talon sauhusta. Arpajaisilla ja lahjoilla on kirjastoa enennetty. V. 1863, jolloin kirjasto avattiin, oli 101 kirjaa 83 nidoksessa, nykyään 260 kirjaa 227 nidoksessa. V. 1863 Huhtikuusta vuoden loppuun saakka tehtiin 533, v. 1864 - 370, v. 1865 - 147, v. 1866 - 43 lainaa (viime mainittuna vuonna pidettiin päiväkirjaa ainoastaan 3 ensimmäistä kuukautta, v. 1867 päiväkirjaa ei ollenkaan pidetty). V. 1868 pidettiin päiväkirjaa ainoastaan Joulukuussa, jolloin tehtiin 12 lainaa. V. 1869 on kuutena ensi kuukautena tehty 105 lainaa. V. 1870 (koko vuonna) 84, v. 1871 - 79, v. 1872 Huhtikuun loppuun saakka 48 lainaa. Kirjasto oli suljettu syksyyn saakka, jolloin saatiin uusia kirjoja, josta ajasta vuoden loppuun asti tehtiin 225 lainaa. V. 1873 - 619, v. 1874 - 765 lainaa ja aina maksutta; paitsi loppuvuotta 1872 ja alku-vuotta 1873, jolloin laina-maksuna oli koko vuodelta 1 markka hengeltä tai viikolta 5 penniä. Maksaminen hyljättiin. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo on 422 m:kaa 50 p:ä; kirjaston rahastossa on sen ohessa 250 m:kaa, jonka vuotista korkoa käytetään kirjaston hyväksi. Kunnan kokouksessa on valittu hoito- eli toimikunta, joka muun muassa on oikeutettu vuoden mittaan varojen mukaan ostamaan uusia kirjoja kirjastoon. Toimikuntaan kuuluvat: kappalaisen apulainen M. V. Jaakola ja rusthollari F. H. Laurén. Kirjaston-hoitajana on alusta asti ollut lukkari J. Nordlund, ensin palkkiotta, mutta nykyään saa hän vuodelta palkkiota 10 m:kaa, joka maksetaan kunnan rahastosta.

Lähde:

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)