Mikkelin ja kuopion läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879. Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta.

Eno
Hartola
Heinola
Heinävesi
Hirvensalmi
Iisalmi
Ilomantsi
Joensuu
Joroinen
Joutsa
Juuva
Juva
Kaavi
Kalkkinen
Kangasniemi
Karttula
Kerimäki
Kesälahti
Kiihtelysvaara
Kitee
Kiuruvesi
Kontiolahti
Kuopio
Lapinlahti
Leppävirta
Liperi
Luhanko
Maaninka
Mikkeli
Mäntyharju
Nilsiä
Nurmes
Pelkjärvi
Pieksämäki
Pielavesi
Puumala
Rantasalmi
Rautalampi
Rautavaara
Ristiina
Rääkkylä
Sääminki
Savonlinna
Sulkava
Suonenjoki
Sysmä
Tohmajärvi
Tuusniemi
Wesanto

Kuopion läänin maaseurakunnissa oli 1874 v:n lopulla yhteensä 36 kirjastoa ja 2 luku-yhdistystä. Lapinlahden seurakunnassa ei ollut kirjastoa saman vuoden lopulla. Seuraavista kunnista ei ole tietoja saatu: Hankasalmen kappelista, Maaningan ja Nilsiän pitäjäsistä ja Polvijärven kappelista. 27 kirjastossa oli yhteensä 8,447 nidosta; siis keskimäärin kuhunkin kirjastoon lankeaa 312 nidosta. 27 kirjaston raha-arvo oli yhteensä 15,174 m:kaa. Kunkin kirjaston raha-arvo keskimäärinlaskettuna on 562 m:kaa.