Heinolan pitäjässä perustettiin k.v. 1865. Perustaja: provasti K. Gardberg keräämällä lahjoja seurakunnassa; perustaja laihjoitti 20 m:kaa. Alussa oli 101 nidosta. V.1865 lisätty 44, v. 1866 - 17, v. 1867 - 31, v. 1868 - 7, 1869 - 5, v. 1870 - 1, v. 1871 - 1, v.1872 - 1, v. 1873 - 2, v. 1874 - 3 nidoksella, joten siinä on yhteensä 213 nidosta. V. 1865 tehtiin 276, v. 1866 - 96, v. 1870 - 103, v. 1871 - 105, v. 1872 - 135, v.1873 - 192, v. 1874 - 32 lainaa. Lainaus on maksuton. Varsinaisia sääntöjä ei ole. Provisori Domander on lahjoittanut "Kirjallisen Kuukausilehden" vuosikertaa. Kirjaston raha-arvo 400 m:kan vaiheilla.

Kirjaston-hoitaja: provasti K. Gardberg, palkkiotta.

Lisäys. V. 1875 lisättiin kirjastoa 2 nidoksella. Luennoita on v. 1875 kesäaikana pidetty.

Heinola. K. perustettiin v. 1867.Silloisessa kasvatus-opillisessa Seurassa pidetyn keskustelun johdosta kirjaston tarpeellisuudesta v. 1864 ja 1865 nosti yli-oppilas K. J. Hahl perustamassaan suomalaisessa ilta-huvissa tästä kysymyksen. Apua kirjaston alkamiseen saatiin vapaa-ehtoisilla antimilla ja kaupungin ilta-seuran (joka lakkasi vaikuttamasta v. 1865) jääneistä rahoista 200 m:kaa. Alussa oli 56, nykyään 300 nidosta. Kirjoja lainataan maksutta.

V. 1867 Marraskuusta vuoden loppuun tehty 208, v.1868 - 953, v.1869 - 1,150, v. 1870 - 1,159, v. 1871 - 1,260, v. 1872 - 984, v. 1873 - 1,366, ja v. 1874 - 1,071 lainaa. Sääntöjä on. Lahjoja ovat antaneet: tohtori R. Hirn, pormestari A. Grahn, rehtori F. Boisman ja lukkari J. Salenius.

Kirjaston raha-arvo on 600 m:kaa. Kirjaston hoitajat: pastorin rouva K. Salmén palkkiotta; hoitajan poissa ollessa on lukkari J. Salenius hoitanut.

Luennoita pidetty vuodesta 2/6 1874 melkein joka sunnuntai-ilta; kuulijoita, enimmiten palveluskansaa ja koulu-nuorisoa, on ollut paljo saapuilla.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)