Kirjaston-hoitaja: ensin silloinen lukkari ja sittemmin lukkarit ja papit. V. 1873 hankittiin Otavan mannviljelys koulun kansankirjasto ja sanomalehti-yhdistys, johon lähiseudun kylälöisetkin ottivat osaa. Silloin ilmestyi 20 osakasta ja rahaa kerättiin 70 m:kaa. Vähin maksu-erä on 2 m:kaa vuodelta; muuten saapi kukin maksaa miten hyväksensä näkee. Rahoilla ostetaan etevimmät suomalaiset sanomalehdet ja loppurahoilla ostetaan sopivia kirjoja osakasten luettavaksi lainaamalla. Lainataan muillekin, jos kirjan-varat vaan myöntyvät.
Mikkeli. K. perustettiin ja avattiin v. 1864 nimeltä Mikkelin kaupungin porvariston kirjasto. Kun kaupungin ensimmäinen pormestari J. Nygrén 12/4 1864 astui virkaansa, piti hän kaupunkilaisille tanssiaiset. Palkinnoksi tästä tahtoivat porvarit kunnioittaa häntä vasta-pidolla. Kun tämä oli tullut pormestarin tiedoksi, kehoitti hän porvariston kestiä varten määrätyillä varoilla hankkimaan kaupunkiin suomalaisen lainakirjaston. Varakkaammat porvareista kokosivat tuota-pikaa 566 m:kaa; pormestari pani puolestaan lisää 40 m:kaa, joten koko kerätty summa nousi 606 m:kaan.
Alussa oli 166, nykyään 318 nidosta, joiden joukossa 13 ruotsalaista lahjoitettua kirjaa. L;Lainattu maksutta. Sääntöjä on. Vuosittain tehty 800 lainaa. Laitosta on vuosittain suurennettu varoilla, joita on koottu tanssiaisilla y. m. tavalla. - Kirjaston raha-arvo on 1,300 m:n tienoilla.
Kirjaston-hoitajat: kirjan-nitoja P. Frigrén ja hänen kuoltuansa hänen
leskensä jonkun aikaa ja kansak. opettaja A. Ramstedt; kaikki palkkiotta.
Lähde: |
Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista |