a) Joroisten pitjän k. perustettiin v. 1860. Perustaja: varatuomari Th. Jernefelt. Pantu toimeen herrashenklöin keräämillä varoilla, joilla saatiin 150 kirjaa. V. 1861 pidettiin arpajaiset kirjaston hyväksi yllämanitun herran ja seurakunnan herrasneitojen toimesta. Puhdas tulo oli 81 ruplaa 24 kopeekkaa ja samana vuonna lukukinkereillä kerättiin 10 ruplaa. Kerätyillä raha-varoilla ostettiin 265 kirjaa. joten yhteensä oli 415 nidosta. Kirjastoa on viljelty halukkaasti - usein jokainen kirja ollut lainassa. Lainaus on maksuton. Sääntöjä ainoastaan ruotsin kielellä. Kirjaston raha-arvo arviolta 175 m:kaa.
Kirjaston-hoitajat: torpparit K. Brask ja G. Brask. - Kosk`ei kirjaston hoidossa ole osoitettu aivan tarpeellista huolta ja muu huolenpito on jokseenkin syrjään heitetty, ovat kirjastossa olevat kirjat kehnossa tilassa.
Lisäys. 1876 vuoden alkupuolella pantiin toimeen uusi kirjasto. Se perustettiin osakkeilla à 10 m:kaa ja sisältää 50 eri nidosta. Ainoastaan kirjaston jäsenille lainattu. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo 180 m:kaa.
Kirjaston-hoitaja: kansak.opettaja K. H. Teittinen, palkkiotta. Tämän yhteydessä on luku-yhdistys.
b) Huutokosken k. perustettiin v. 1870. Perustaja: kansak. opettaja W. Kukkonen (?). Pantu toimeen siten, että senaikaiset tehtaan virka- ja muut palvelushenkilöt antoivat vapaa-ehtoisia lahjoja. arvoltaan 418 m:kaa 55 p:ä. Tällä raha-määrällä saatiin 206 suomenkielistä kirjaa. Samalla kertaa lahjoittivat tehtaan virkamiehet samaan kirjastoon 76 ruotsinkielistä nidosta, arvoltaan 250 m:kaa. Nykyään on 150 suomalaista ja 50 ruotsalaista nidosta. Ensi aikona tehtiin vuosittain 1,600 lainaa, vaan nyt ovat kirjat kuluneet repaleiksi, jottei ole voitu olenkaan lainata. Lainaus on maksuton. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo 300 m:kaa (suomalisten kirjain arvo: 150 ja ruotsalaisten kirjain arvo 150 m:kaa.)
Kirjaston-hoitajat: kansak.opettaja W. Kukkonen ja naisopettaja J. Östdahl,
palkkiotta.
Lähde: |
Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista |