Liperin pitäjässä perustettiin k. v. 1871. Perustajat olivat: Th. Europaeus, M. Schrleder, A. Hällström, E. Europaeus, J. E. Hällström, K. W. Churberg, A. Schroeder, J. H. Ilvonen, A. Th. Europaeus ja M. A. Europaeus. Ennen kirjaston perustamista oli herras-nuoriso joku kerta viikkoonsa kokoontunut suomalaista kirjallisuutta lukemaan ja suomenkielen taitoa harjoittelemaan. Nämä lukuseurat, jotka tähän asti olivat olleet enemmän yksityistä laatua, lavennettiin sittemmin siten, että myös talonpoikais-kansa taisi näihin osaa ottaa ja nyt pidettiin myös kansantajuisia esitelmiä. Näissä kokouksissa pidettiin iltahuvit, joiden pääsy-maksu, noin 100 m:kaa, lankesi tulevan kirjaston hyväksi. Tällä raha-määrällä ja lisätyillä vapaa-ehtioisilla lahjoilla ostettujen kirjojen luku oli 101, mikä pantiin kirjaston perustukseksi. Tämä kirjasto lahjoitettiin Liperin seurakunnalle näin kuuluvalla lahjoitus-kirjalla:

"Täten lahjoittavat allekirjoittaneet tämän kirjaston Liperin pitäjälle seuraavilla ehdoilla:

1:si. Että aina joku Liperin pitäjän sivistyneistä naisista on oleva kirjaston hoitajana.

2:si. Että allekirjoittaneilta kirjastolle asetettu johtokunta, johon on kuuluva kolme pitäjän sivistyneemmistä miehistä, yhdessä kirjaston nais-hoitajan kanssa ratkaisee kaikki kirjastoon ja sen hoitoon kuuluvat kysymykset, esimerkiksi rahojen hankkimisesta ja uusien heiltä tarpeelliseksi nähtyjen kirjojen ostamiseta, nidottamisesta j. n. e., niinkuin myös, jos tarvis niin vaatii, muuttaa lahjoittajien määräämiä sääntöjä. tämän johtokunnan edessä on myös kerran vuoteensa silloinen nais-hoitaja velvoitettu tekemään tiliä kirjaston hoitamisesta.

3:si Että lahjoittajilta nyt valitun johtokunnan tulee, jos joku tahi kaikki sen jäsenistä erkanevat siitä pois, ennen hänen eli heidän erottuaan, valita uusi tai uusia jäseniä sijaan.

4:si. Että kun ensimmäinen lahjoittajilta valittu kirjaston nais-hoitaja vuoden perästä pois erkanee virastaan, määrää jphtokunta hänen uudestaan tahi valitsee hänen sijaansa, kuumankin vuodeksi.

5:si. Että meiltä kirjojen lainaamista varten annetut asetukset, niin kauan kuin ne sopivat oleville oloille, ovat noudatettavat. Näin tehty ja päätetty. Liperi 2 p. Syyskuuta 1871." (Nimet ovat samat, kuin edellä mainitut perustajat.) Perustaessa päätettiin myös joka vuosi tarkoituksen mukaisella tavalla, niin kuin kirjallisilla iltahuveilla, enentää kirjaston varoja. Tätä päätöstä onkin joku vuosi tarkoin noudatettu. Syksypuolella kesää on pidetty iltahuvi, jonka ohjelmaan on kuulunut juhlapuhe, johon on liitetty kirjaston nais-hoitajan tekemä vuosikertomus, esitelmä, soitantoa, tanssia j. m. s.

Nykyään on kirjastossa 375 nidosta. V. 1871 - 1872 (vuosi luetaan Syyskuusta Syyskuuhun) tehtiin 455, v.1872-1873 - 555, v. 1873-1874 - 547 ja v. 1874-1875 - 497 lainaa. Lainaus on maksuton. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo arviolta on 900 m:kaa. Lahjoja tähän kirjastoon ovat antaneet enimmiten perustajat, joista etenkin on mainittava filos. majisteri K. W. Churberg. Jouluk. 15 p. 1873 yhdisti seurakunta kirkonkirjastonsa, sisältävä noin 100 kirjaa, tähän kirjastoon.

Kirjaston-johtokuntaan kuuluvat ruunan vouti A. Schroeder, varatuomari J. E. Hällström ja pastori J. H. Ilvonen. Tämän viimeisen muutettua pois pitäjästä valittiin hänen sijaansa H. Wikman.

Kirjaston nais-hoitajat: ensimmäisenä 3:na vuotena neiti M. Scroeder ja nykyään neiti G.Häälström, palkkiotta.

Pitäjässä on jo ennen puheena-olevan kirjaston perustamista ollut joku kirjasto, vaan näkyy hävinneen eikä sen vaiheista ole likempiä tietoja tarjona.

Lisäys. Etäämpänä olevat kylät ovat luonnollisesti vähemmin käyttäneet kirjastoa ja tätä epäkohtaa poistaakseen on sopiville asiamiehille eri kyliin lähetetty kirjoja halukkaille lukijoille jaettaviksi ja näkyy tästä olleen suurta hyötyä, niinkuin vv. 1875-1876 karttunut lukumäärä selvään osoittaa. (Mainittuna ailoina tehtiin 618 lainaa). V. 1876 kesän aikana muutettiin iltahuvit ulkona pidettäväksi kansanjuhliksi julkisilla kilpailuilla ja käsitöiden näyttelöllä, joissa palkinnoita jaettiin kilpasoudusta, ampumisesta parhaimmista käsitöistä y. m. Kirjastolle lankesi 160 m:kaa. Komperon kylän, eräässä talossa on pienempi sanomalehti yhdistys.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)