Oulun läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita
Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä
lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879.
Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut
kirjastohistorian dosentti <A HREF="http://www.uta.fi/~liilma/">Ilkka M&auml;kinen</A> 
Tampereen yliopistosta.

<BR><BR>

<TABLE BGCOLOR="#D4E7DA" BORDER="0" CELLPADDING="8" CELLSPACING="0">
<TR>
<TD VALIGN="top">
<A HREF="ala-tornio.php3">Ala-Tornio</A><BR>
<A HREF="evijarvi.php3">Evijärvi</A><BR>
<A HREF="frantsila.php3">Frantsila</A><BR>
<A HREF="haapajarvi.php3">Haapajärvi</A><BR>
<A HREF="haapavesi.php3">Haapavesi</A><BR>
<A HREF="hailuoto.php3">Hailuoto</A><BR>
<A HREF="haukipudas.php3">Haukipudas</A><BR>
<A HREF="hyrynsalmi.php3">Hyrynsalmi</A><BR>
<A HREF="ii.php3">Ii</A><BR>
<A HREF="inari.php3">Inari</A><BR>
<A HREF="kajaani.php3">Kajaani</A><BR>
<A HREF="kalajoki.php3">Kalajoki</A><BR>
<A HREF="karunki.php3">Karunki</A><BR>
<A HREF="kemi.php3">Kemi</A><BR>
<A HREF="kemijarvi.php3">Kemijärvi</A><BR>
<A HREF="kempele.php3">Kempele</A><BR>
<A HREF="kestila.php3">Kestilä</A><BR>
<A HREF="kiiminki.php3">Kiiminki</A><BR>
</TD>
<TD VALIGN="top">
<A HREF="kittila.php3">Kittilä</A><BR>
<A HREF="kuusamo.php3">Kuusamo</A><BR>
<A HREF="karsamaki.php3">Kärsämäki</A><BR>
<A HREF="limanka.php3">Limanka</A><BR>
<A HREF="muhos.php3">Muhos</A><BR>
<A HREF="muonioniska.php3">Muonioniska</A><BR>
<A HREF="oulu.php3">Oulu</A><BR>
<A HREF="oulunsalo.php3">Oulunsalo</A><BR>
<A HREF="paavola.php3">Paavola</A><BR>
<A HREF="paltamo.php3">Paltamo</A><BR>
<A HREF="pidisjarvi.php3">Pidisjärvi</A><BR>
<A HREF="piippola.php3">Piippola</A><BR>
<A HREF="pudasjarvi.php3">Pudasjärvi</A><BR>
<A HREF="pulkkila.php3">Pulkkila</A><BR>
<A HREF="puolanko.php3">Puolanko</A><BR>
<A HREF="pyhajoki.php3">Pyhäjoki</A><BR>
<A HREF="pyhajarvi.php3">Pyhäjärvi</A><BR>
<A HREF="raahe.php3">Raahe</A><BR>
</TD>
<TD VALIGN="top">
<A HREF="raahensalo.php3">Raahensalo</A><BR>
<A HREF="revonlahti.php3">Revonlahti</A><BR>
<A HREF="rovaniemi.php3">Rovaniemi</A><BR>
<A HREF="sievi.php3">Sievi</A><BR>
<A HREF="siikajoki.php3">Siikajoki</A><BR>
<A HREF="simo.php3">Simo</A><BR>
<A HREF="sodankyla.php3">Sodankylä</A><BR>
<A HREF="sotkamo.php3">Sotkamo</A><BR>
<A HREF="suomussalmi.php3">Suomussalmi</A><BR>
<A HREF="saresniemi.php3">Säresniemi</A><BR>
<A HREF="temmes.php3">Temmes</A><BR>
<A HREF="tornio.php3">Tornio</A><BR>
<A HREF="turtola.php3">Turtola</A><BR>
<A HREF="tyrnava.php3">Tyrnävä</A><BR>
<A HREF="utajarvi.php3">Utajärvi</A><BR>
<A HREF="wilhanni.php3">Wilhanni</A><BR>
<A HREF="ylivieska.php3">Ylivieska</A><BR>
<A HREF="yla-tornio.php3">Ylä-Tornio</A><BR>
</TD>
</TR>
</TABLE>

<P ALIGN="left">
Oulun läänin maaseurakunnassa oli 1874 vuoden lopulla 45 kirjastoa ja 1
luku-yhdistys.
<P>
Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Ala-vieskan pitäjässä,
Enontekijäisten, Kuolatjärven, Lumijoen, Merijärven, Oulaisten, Raution,
Ristijärven, Temmeksen ja Tervolan kappelissa sekä Yli-kiimingin pitäjässä.
Seuraavista kunnista ei ole onnistunut saada tietoja: Jokijärven, Kolarin
ja Kuivaniemen kappeleista, Kuhmoniemen ja Oulun pitäjistä sekä Utsjoen
kappeleista.
<P>
Huomattavaa on, että 6 kirjastoa on perustettu kahdesti, 2 kirjastoa
kolmasti. 23 kirjastossa oli 3,864 nidosta. Keskilu`un mukaan tulee
kullekin kirjastolle osaksi 168 nidosta. 25 kirjaston raha-arvo on yhteensä
7,187 m:kaa. Keskimäärin on kirjaston raha-arvo 287 m:kaa.




<!--*************SISÄLTÖ PÄÄTTYY************************************-->