Oulu. a) Kansakirjasto perustettiin v. 1856. Perustaja: kirkkoherra J. Bäckvall. Perustettu vapaa-ehtoisilla antimilla. Alussa oli 100, nykyään 600 nidosta. Keskimäärin tehty 3,000 lainaa vuoteensa. Kustakin kirjalainasta maksetaan 20 penniä kuukaudelta tai 1 m. 50 p:ä vuodelta. Sääntöjä on. Kirjastoa on lisätty vapaa-ehtoisesti kootuilla varoilla, vuokra- ja sakko-rahoilla. Kirjaston raha-arvo on 900 m:kaa. Kirjaston-hoitajat: kirkkoherra J. Bäckvall, linnan-saarnaaja H. Ehnberg, kasvatus-opillisen yhdistyksen haara-osasto ja naiskoulun opettaja A. E.Snellman.

b)Oulun sivistysseuran k. (ruotsinkielinen). Perustettiin v. 1866. Seuran olivat muutamat käsityöläis-sällit perustaneet. Sällit lahjoittavat rahastoon 400 m:kaa kirjaston perustamiseksi ja jotkut lahjoittivat erilaisia kirjoja Seuralle. Alussa oli 1,000 nidosta. V. 1867 tehtiin 1,093, v. 1868 - 3,095, v. 1869 - 4,801 ja v. 1870 tehtiin 4,818 lainaa.

Kirjasto oli sitten jonkun ajan käyttämättä, kunnes se tuli vapaa-ehtoisen palonsammutuskunnan huostaan v. 1874. Kirjastossa on suurimmaksi osaksi vanhoja tunnettuja kirjoja, joten kansa sitä vähemmin käyttää. Ruotsinkielisiä kirjoja on 1,150 nidosta. Suomenkielisiä ei ole monta (!)

Kirjastoon otettiin 4 suomenkielistä ja 4 ruotsinkielistä sanomalehteä. Kirjastoa on lisätty mainitun Seuran pitämillä suomenkielisillä näytelmillä, joilla on saatu 150 nidosta. Seuraan on liittynyt jäseniä kaikista sääty-luokista. Kirjaston alin hinta on 6,000 m:kaa.

Kirjastoa hoitaa sitä varten valittu johtokunta.

Lähde:

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)