Paltamon a) pitäjään lähettivät v. 1850 muutamat ylioppilaat Pohjois-osakunnasta 25 nidosta. Tämän kirjaston vaiheista ei ole sen enempää kuulunut; epäilemättä on sekin liian varhain nukkunut. V. 1858 perustettiin uudestaan. Silloin olivat muutamat ylioppilaat helsingistä lähättäneet 10 kirjaa. Provasti A. Andelinin esityksestä v. 1860 päätettiin seurakunnan kokouksessa, että jokaisen ripillä käyvän henkilön tulee kirjastoon maksaa 1 kopeekka vuosittain ja ripille pääsevien lapsien 10 kopeekkaa. Joka ei ole osakas kirjastoon, mutta siitä lainata haluaa, maksakoon koko vuodelta 12 kopeekkaa eli 1 1/2 kopeekkaa kuukaudelta. Rippilapset vapautettiin maksusta v. 1872 ja nyt on vakinaisena tulona 8 p:ä ripillä käytävältä henkilöltä. Kirjastoa viljellään ahkeraan, jotta monesti ei ole muutosta, kuin rikkinäisiä kirjoja jäljellä. Nykyään on 900 nidosta. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo on arviolta 1,200 m:kaa.

Kirjaston-hoitajat: lukkari K. J. Hahl, K. Sirèn ja J. Makkonen, jonka aikana hukkui paljo kirjoja; neitsy S. Karvanen ja provasti A. Andelin. Kirjaston hoito on ollut maksuton; ainoastaan v. 1868 oli kirjaston hoitajan palkkiona 20 m:kaa. Sanomalehtiä on joka vuosi tilattu 3 tahi 4 kappaletta.

b) Paltoniemen kylässä ovat v. 1873 herrashenkilöt toimittaneet talvis-aikoina, kerran viikossa, toisinaan harvemmin, n. s. iltaseuroja, joihin kansa ei ole paljon osaa ottanut.

Lisäys. V. 1875 pitivät muutamat lyseolaiset luennoita Paltoniemen kylässä, jossa iltahuvitkin pidettiin, joissa luennoissa oli talonpoikaista kansaa runsaslukuisesti ko`olla.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)