Kuusamon pitäjään lähetettiin v. 1859 tohtori Y. Koskisen kautta Oulun Viikko Sanomain Toimitukselle 29 nidosta, jonka tuli määrättyyn paikkaan ne lähettää. Suomen kansan ystävät Pietarsaaressa olivat tämän toimeen saanneet. Mitenkä tämän kirjaston lienee käynyt, ei tiedetä, sillä v. 1860 puuhataan uudestaan kirjastoa, jonka perustajaksi mainitaan kirkkoherran-sijainen A. A. Favorin. Kerätty varoja siten, että jokainen ripille päässyt henkilö on maksanut 3 kopeekkaa eli 12 p:ä silloin, kun hän on päässyt ensi kerran Herran ehtoolliselle. Alussa oli 22 nidosta; nykyään on 81 nidosta. Kirjan lainaaja maksaa 50 p:ä vuosimaksua. Säännöistä ei mainita. Kirjaston raha-arvo on arviolta vähän yli 200 m:kaa: sen ohessa on kirjaston rahastossa 60 m:kaa. Kirjasto on joutunut rappiotilaan.

Kirjaston-hoitaja kateketti J. Vähäjärvi ja lukkari J. H. Luoma, palkkiotta.

Lisäys. V. 1876 tehtiin 61 lainaa.

Luku-yhdistys perustettiin v. 1875. Perustajat: Kuusamon kansan-valistus-seura. Luku-yhdistyksellä on nykyään 24 kirjaa. Seuran jäsenet ovat antaneet varoja. Luku-yhdistys kokoontuu joka keskiviikko jonkun jäsenen luo vuorotellen. Nykyään kuuluu siihen 46 henkilöä. Jäsen ei saa esteettä olla poissa seurasta. Luku-yhdistys alkaa kello 5 ja päättyy kello 10 illalla; tällä välillä luetaan, lauletaan ja leikitään. Ravinto-aineina seurassa ovat kahvi ja tee. Väkeviä juomia ei saa käyttää. Luku-yhdistyksellä illan-vietossa on erityinen ohjelmansa. Luennoita on pitänyt v. pastori Laamanen ja kansak.opettaja Björlin.

Lähde:

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)