Vaasan läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879. Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta.

ALAHÄRMÄ
ALA-VETELI
ALAVUS
EVIJÄRVI
ILMAJOKI
ISOJOKI
ISOKYRÖ
JALASJÄRVI
JURVA
KARSTULA
KAUHAJOKI
KAUHAVA
KAUSTINEN
KEURUU
KIVIJÄRVI
KOIVULAHTI
KOKKOLA
KORSNÄS
KUORTANE
KURIKKA
KÄLVIÄ
LAIHIA
LAPPAJÄRVI
LAPPVÄÄRTTI
LAPUA
LAUKAA
LEHTIMÄKI
LOHJA
LUOTO
MAALAHTI
MULTIA
MUNSALA
MUSTASAARI
NÄRPIÖ
PERHO
PETÄJÄVESI
PIHLAJAVESI
PURMO
RUUNUNKYLÄ
SAARIJÄRVI
SEINÄJOKI
SOINI
TEUVA
TOHOLAMPI
TÖYSÄ
UURAINEN
UUSI KAARLEPYY
VIITASAARI
VINTALA
VIRRAT
VÄHÄKYRÖ
VÖYRI
YLIHÄRMÄ
YLIKANNUS
YLISTARO
ÄHTÄVÄ
ÄTSÄRI

Waasan läänin maaseurakunnissa oli 1874 v:n lopulla yhteensä 62 kirjastoa ja 2 luku-yhdistystä. Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Bergön, Evijärven ja Himangon kappelissa, Koivulahden pitäjässä, Kortesjärven, Lestijärven, Nurmon, Petolahden ja Peräseinäjoen kappelissa, Petäjäveden pitäjässä, Raippaluodon, Teerijärven ja Toholammin kappelissa. Seuraavista kunnista ei ole onnistunut saada tietoa, onko kirjastoa vai ei; Alajärven pitäjästä, Halsovan, Jepon, Kongin kankaan, Maksanmaan, Oravaisten ja Pihtiputaan kappeleista, Pirttikylän, Sidepyyn ja Sulvan pitäjästä, Sumiaisten ja Ullavan kappeleista ja Wetelin pitäjästä. Huomattavaa on, että 3 kirjastoa on hävinnyt ja taas uudestaan eloon herätetty. 41 kirjastossa oli yhteensä 7,838 nidosta; keskimäärin kullekin kirjastolle lankeaa 191 nidosta. 45 kirjaston raha-arvo yhteensä on 13,114 markkaa. Kunkin kirjaston raha-arvo keskimäärin on siis 291 markkaa.