Vaasan läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita
Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä
lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879.
Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut
kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen
Tampereen yliopistosta.
Waasan läänin maaseurakunnissa oli 1874 v:n lopulla yhteensä 62 kirjastoa ja 2 luku-yhdistystä. Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Bergön, Evijärven ja Himangon kappelissa, Koivulahden pitäjässä, Kortesjärven, Lestijärven, Nurmon, Petolahden ja Peräseinäjoen kappelissa, Petäjäveden pitäjässä, Raippaluodon, Teerijärven ja Toholammin kappelissa. Seuraavista kunnista ei ole onnistunut saada tietoa, onko kirjastoa vai ei; Alajärven pitäjästä, Halsovan, Jepon, Kongin kankaan, Maksanmaan, Oravaisten ja Pihtiputaan kappeleista, Pirttikylän, Sidepyyn ja Sulvan pitäjästä, Sumiaisten ja Ullavan kappeleista ja Wetelin pitäjästä. Huomattavaa on, että 3 kirjastoa on hävinnyt ja taas uudestaan eloon herätetty. 41 kirjastossa oli yhteensä 7,838 nidosta; keskimäärin kullekin kirjastolle lankeaa 191 nidosta. 45 kirjaston raha-arvo yhteensä on 13,114 markkaa. Kunkin kirjaston raha-arvo keskimäärin on siis 291 markkaa.