Ylistaron pitäjässä avattiin k. v. 1861. Perustaja: kappalainen B. H. R. Aspelin. Pantu toimeen keräämällälahjoja lukukinkereillä. V. 1867 ja 1868 oli kirjasto rappiotilassa, mutta sittemmin järjestetty hyvään kuntoon; nykyään on 95 nidosta. Lainaus on maksuton. Kirjaston raha-arvo arviolta 150 m:kaa. Sääntöjä ei ole.
Kirjaston-hoitajat: lukkari N. Sanelius palkkiotta, seurakunnan suntio J. Silfverberg 3 m:kan vuotuisella palkkiolla ja kirjan-sitoja J. Oksanen.
Luku-yhdistys perustettiin v. 1873. Perustaja: kirjansitoja J. Oksanen. Pantu toimeen vapaa-ehtoisilla lahjoilla. Sittemmin kerätty luku-yhdistyksen ilta-kokouksissa, kiertokoulujen päättämisessä ja lukukinkereillä. Nykyään on luku-yhdistyksessä 110 jäsentä, joista yhteensä on saatu 145 m:kaa 45 p:ä. V. 1874 pidettiin luku-yhdistyksen vuosijuhlana arpajaiset lukuyhdistyksen kirjaston hyväksi; puhdas tulo teki 117 m:kaa 35 p:ä. 8 sanomalehteä on tilattu, jotka yhteensä maksoivat 40 m:kaa 45 p:ä; sen ohessa kauppias J. Rängman on lahjoittanut 3 sanomalehteä, joiden hinta oli 17 m:kaa 45 p:ä. Samana vuonna ostettiin 80 kirjaa, arvolta 117 m:kaa 50 p:ä. Lahjoja ovat seuraavat henkilöt antaneet: kauppapalvelija J. Sihvonen 1 kirjan, kirkkoväärtti J. Kaukonen 4 kirjaa, talollinen M. Pohto 1 kirjan ja kirjan-sitoja J. Oksanen 3 kirjaa. Nykyään on kirjastossa 102 nidosta, joiden raha-arvo on 313 m:kaa 90 p:ä.
Luku-yhdistyksen kirjaston-hoitajana on kirjansitoja J. Oksanen. Luennoita
on pidetty sunnuntai-iltoina, jolloin on ollut samomalehtiäkin luettavana.
Kuuntelijoita on ollut tavallisesti. Useimmat kappaleet ovat esitetyt
painetuista kirjoista, mutta etenkin "Kyläkirjastosta" ja W. Carlssonin
"Hengellisestä kalenterista".
Lähde: |
Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista |