Munsalan kappelissa perustettiin ruotsinkielinen k. v. 1859. Pantu toimeen siten, että kansak. opettaja A. Svedberg kyläkunnissa yksityisillä kanssa-puheillaan koetteli kyläläisille tehdä kirjaston hyödyn täysin käsitettäväksi. Asia esitettiin pitäjän kokouksessa, jossa ilmestyi paljo vastustajia ehdotusta vastaan. Kuitenkin lähetettiin keräys-listoja kyläkuntiin varojen saamista varten ja kun nämä saatiin takasin pidettiin kirjasto perustettuna, ja kirjaston säännöt vahvistettiin. Keräyslistoilla saatiin 53 ruplaa 20 kopeekkaa. Eräässä toisessa tilaisuudessa (häissä) keräilivät läsnä-olevat herrashenkilöt vähä varoja kirjastoa varten, näillä varoilla ostettiin: "Läsining för folket" v. 1834 aina 1858 vuoden loppuun. Kirjastolla oli alussa 159 nidosta. Sittemmin on sitä muutamalla nidoksella lisätty. V. 1859 Elokuusta samaan aikaan 1860 tehtiin 541 lainaa. Jo toisena ja kolmantena vuonna havaittiin melkoinen vähennys lainausmäärässä, jotta kolmantena vuonna oli ainoastaan puoli ensimmäisen vuoden lainausmääräsä; myöhempinä vuosina on vielä vähempi ollut. Lainaus on maksuton. Sääntöjä on. Kansak. opettaja A. Svedeberg on kirjastoon lahjoittanut kirjoja ja sanomalehtiä. Kirjaston raha-arvo on arviolta 500 m:kaa.

Kirjaston-hoitajat: ensimmäisinä vuosina kansak. opettaja A. Svedberg, kirkkoväärtit I. Sandås ja J. Storseved, mutta kun kirjasto siirrettiin kirkosta kansakouluun, otti yllämainittu kansak. opettaja Svedberg kirjastoa hoitaaksensa, palkkiotta.

Munsalan kansakoulun lasten-kirjasto on saatu toimeen seuraavalla tavalla: Eräs korkeasukuinen nainen, joka ei tahdo nimeänsä ilmoittaa, lähetti v. 1867, jolloin hätä vaivasi kansaamme, kansak. opettaja A. Svedbergille rahaa, jotta hän parhaan ymmärryksensä mukaan saisi käyttää köyhäin parhaaksi. Niin tapahtuikin, mutta kun osa näistä varoista köyhäin työskentelemisellä saatiin takaisin, ilmoitti mainittu opettaja lahjoittajalle tästä asiasta ja käski hänen määräämään, mihin nämä jäänneet varat käytettäisiin ja ehdotti opettaja samassa, saisiko niitä käyttää koulu- eli lasten-kirjaston perustamiseksi. Ehdotukseen myöntyi lahjoittaja ja kirjoja ostettiin; tähän lahjoitti eräs herrashenkilö Helsingissä kirjoja, jotta koulu-kirjasto sisältää nykyään 200 nidoksen vaiheilla; näiden joukossa sangen arvokkaita teoksia, niinkuin esim: "Bibliothek i populär naturkunnighet, Verldsbyggnaden" y. m. Koululapset sangen ahkeraan viljelivät tätä kirjastoa ja lukukauden päättymisessä otetaan tavallisesti kirjoja koti-lukemiseksi. Yksityiset henkilöt, jotka eivät kouluun kuulu, ovat myös tästä kirjastosta lainanneet, koska tässä kirjastossa on sellaisia kirjoja, joita ei ensimainitussa ole, jonkatähden lainausten lukumäärä on, kuten jo mainittiin, vähentynyt.

Koulu-kirjaston hoitajana on kansak. opettaja A. Svedberg. -- V. 1866 alussa lähetti opettaja Svedberg muutamille herrashenkilöille kehoituksen keräämään varoja, jotta holli-tuvan asukkaat pitäjän kolmessa kestikievarissa olisivat tilaisuudessa lukea hyödyllisiä kirjoja. Tähän tarkoitukseen ketättiin 37 m:kaa 6 p:ä, jolla ostettiin pienempiä kansantajuisia kirjasia ja annettiin kestikievareille holli-kyyditsijän käytetäväksi. Sen ohessa on useampia vuosia sitten annettu kansanlehdet "Österbotten" ja "Barnvännen" ilmaiseksi. "Storsved" nimisessä kestikievarissa viljellään kirjastoa ahkeraan. Varsinaisia lulu-yhdistyksiä ei ole vielä, mutta etevät henkilöt rahvaasta kyläkunnissa lukevat kyläläisille sunnuntai-iltoina päivällä saatuja sanomalehtiä tahi kirjoja. Kansantajuisia luennoita on kansak,. opettaja A. Svedberg pitänyt sunnuntai jälkipuolisina lukukauden aikoina. Kuuntelijat ovat täyttäneet huoneen täpötäyteen. Aineena on useimmin joku hengellinen kertomusm joka kansalle luetaan, tahi esitellään vapaasti joku kristillisyyttä koskeva aine. Toisinaan on myös aineita esitetty, jotka koskevat yleistä sivistystä, niinkuin luonnosta historiasta j. n. e.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)