Hämeen läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879. Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta.

Akaa
Asikkala
Hattula
Hauho
Hausjärvi
Hollola
Hyrkkäläinen
Hämeenlinna
Janakkala
Jokioinen
Jämsä
Kalvoila
Kangasala
Korpilahti
Koski
Kuhmalahti
Kuhmoinen
Kuorevesi
Kuru
Kärkölä
Lammi
Lempäälä
Lope
Luopionen
Längelmäki
Messukylä
Nastola
Orivesi
Padasjoki
Perttula
Pirkkala
Pälkäne
Renko
Ruovesi
Somero
Someronniemi
Sääksmäki
Tammela
Tampere
Totkijärvi
Tuulos
Tyrväntö
Urjala
Vanaja
Vesilahti
Ylöjärvi

1874 vuoden lopulla oli Hämeen läänissä 49 kirjastoa, joista kaksi suomalais-ruotsalaista ja yksi aivan ruotsinkielinen. Sen ohessa on 2 luku-yhdistystä ja 1 kristillinen sivistys-yhdistys. 38 kirjastossa on yhteensä 9,777 nidosta. Kuhunkin kirjastoon keskimäärin lasketty lankeaa 257 nidosta. 38 kirjaston hinta on yhteensä 19.087 m:kaa 14 p:ä. Kunkin kirjaston arvo keskimäärin laskettu on 502 m:kaa.

Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Evijärven kappelissa, Hämeenlinnan maaseurakunnassa, Kylmäkosken kappelissa, Saha-lahden pitäjässä ja Teiskon kappelissa. - Ei tiedetä onko Humppilan kappelissa kirjastoa.