b)Tehdasten kirjasto perustettiin v. 1871. V. 1869 nousi kansak. opettaja A. Tervon ja useampain pellavatehtaalaisten kesken kysymys lainakirjastosta, josta tehtaan työmies T. Kärkönen piti esitelmän Helsingin suomenkieliselle normaalikoululle pidetyissä arpajaisissa.
Syksyllä 1870 pidettiin arpajaiset lainakirjaston perustamiseksi, mitkä tuottivat 812 m:kaa 12 p:ä. Täten kirjasto perustettiin, jonka toimeen panijaksi valittiin kansak. opettaja A. Tervo. Kirjastoa on joka vuosi lisätty vuoden aikana ilmestyneellä suomalaisella kirjallisuudella. Paraimpia ruotsalaisia on myöskin hankittu. V. 1874 syksyllä pidettiin arpajaiset, mitkä tuottivat 584 m:kaa. Alussa oli 367 ja nykyään 528 nidosta; ainoastaan 10:stä kirjasta on kaksi kappaletta yhtä kirjaa
V. 1871 tehtiin 3,586, v. 1872 - 3,158, v. 1873 - 2.011 ja v. 1874 - 2.098. Lainaus on maksuton. Ei varsinaisia sääntöjä ole. Kirjastolla on johtokunta. Konsuli E. F. Wahlgrén on lahjoittanut useampia vuosikertoja ruotsinkielisiä kuvalehtiä ja Tampereen liina- ja rautateos- osakeyhtiön johtokunnan jäsenet: prohvessori L. Mechelin. esittelijä sihteeri S. Calamnius ja rehtori A. Kihlman, kukin 40 m:kaa. Kirjaston raha-arvo, sen osto ja kustannukset siihen luettuina 1,500 m:kaa..
Kirjaston-hoitaja: kansak. opettaja A.Tervo sen perustamisesta alkaen ja on hänellä tästä 50 m:kan suuruinen palkkio.
Luku-yhdistys. V. 1870 pantiin kansak. opettaja A. Tervon kehoituksesta toimeen luku-yhdistys siten, että yhtyi ukkoja, jotka maksoivat, mitkä enemmän mitkä vähemmän, vaan samana vuonna raukesi yhdistys lukijain puutteesta. Tähän tilattiin kaikki suomalaiset lehdet, jotka maksoivat 83 m:kaa. Syynä tähän lukemattomuuteen arvellaan olevan sen, että yhtiön, johon täällä kuuluu 4 eri laitosta, pellavatehdas, masuuni, saha ja puuhiomo (tämä on tosin eri yhtiö, mutta on yhden isännöitsijän johdettavana) väestö tilaa itse, muodostaen tehtaassa sanomalehti-yhdistyksiä, parahimmat maamme lehdistä ja lukevat niitä kotonansa ja myöskin tehtaissa. Luku-yhdistyksellä ei ollut juuri sanottavia sääntöjä.
Lisäys. V. 1875 pani isännöitsijä konsuli E. F. Wahlgren toimeen
luku-yhdistyksen aivan miten edellinenkin pantiin toimeen, vaan on tälläkin
yrityksellä ollut samanlainen kohtalo kuin ensimainitullakin. Tähän
jälkimäiseen tilattiin paraimpia lehtiä 13, joista 3 ruotsalaista ja
maksoivat yhteensä 121 m:kaa 33 p:ä.
Lähde: |
Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista |