Sortavala. K. perustettiin v. 1869.Perustajat: muutamat nuoret käsityöläiset, joilla oli harras halu saada kirjasto toimeen. He perustivat kirjaston muiden kaupunkilaisten avulla näytelmillä ja lahjoitettujen käsitöiden myymisellä ja saatiin perusrahaksi 258 m:kaa 89 p:ä. Kun sääntö-ehdotus valmistui, koottiin perustajia ja osakkaita. Perustajaksi pääsi se, joka suoritti 10 m:kaa. Sellaisella perustajalla oli oikeus maksutta lainata kirjoja kolme vuotta.. Osakkaaksi pääsemistä varten vaadittiin kaksi tahi yksi markka ja oli hän oikeutettu saamaan kirjoja lainaksi maksutta koko vuodeksi joko 1 tahi 2 kirjaa kerrassaan. 10 perustajaa ja 35 osakasta ilmestyi, jotka yhteensä maksoivat 159 m:kaa. Alussa oli 195 nidosta suomen kielellä ja 17 nidosta ruotsin kielellä. Nykyään on 257 suomalaista ja 20 ruotsalaista nidosta. V. 1870 tehtiin 909, v. 1872 - 679, v. 1873 - 623, v: 1874 - 603 lainaa. Lainausmaksu koko vuodelta kirjasta on markka. Lahjoja ovat seuraavat henkilöt antaneet : pastori Schenningin perilliset 52 pienempää kirjaa, kappalainen H. Renqvistin perilliset 40 kirjaa, koulunjohtaja F. M. Saukko 10 kirjaa, v. 1871 pidetyn käsityöläisseuran näytelmistä puhdas tulo 161 m:kaa 60 p:ä, v. 1872 pidetyn herras-henkilöin näytelmistä 100 m:kaa; eräistä käsityöläisten arpajaisista 100 m:kaa, ja huveista 20 m:kaa, asessori H. Hallonbladin puoliso E. Siitoin 50 m:kaa. Sääntöjä on. Kirjaston raha-arvo on 1,000 m:kaa. V. 1874 päätti kaupungin hallitus antaa kirjastoon joka vuosi 60 m:kaa. Johtokunnassa ovat seuraavat henkilöt:

Esimies: Siitoisen kansak. johtaja F. M. Saukko, jäseninä: rehtori V. Alopaeus, kauppias L. Hagan, seppä M. Hirvonen, muurari O. Leander.

Kirjaston-hoitaja: tullivahtimestari K. Sjölin, jolla ensi vuonna oli 36 m:kaa ja seuraavana vuonna koroitettiin 48 m:n suuruiseksi palkkioksi.

Luku-yhdistys perustettiin v. 1874 sekä kaupunkilaisten että maalaisten käytettäväksi. Siihen on tilattu melkein kaikki suomenkieliset lehdet. Kaupungin asukasten toimesta on pidetty arpajaiset, joiden tuloista määrättiin 300 m:kaa luku-yhdistykselle. Se on avoinna kerran viikkoonsa talvella 4 tuntia yhtämyötään. Lukijoita toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Lahjoja ovat tähän antaneet asessori H. Hallonbladin puoliso E. Siitoin 50 m:kaa, kappalainen G. Bäckström 15 m:kaa, tuomari In gman 30 m:kaa, neidit A. Serelius2 m:kaa ja Schulman 2 m:kaa. Luentoja kaupunkilaisille ja maaseurakuntalaisille lukuvuonna 1872-1873 ovat seuraavat henkilöt pitäneet:

Johtaja F. M. Saukko, pedagogian kandidaatti A. Berner, rehtori C. V. Alopaeus, majisteri G. Nyholm, kansak. opettaja K. Peltolainen ja proviisori J. Tiainen.

Sortavalan pitäjässä perustettiin k. v. 1849. perustaja Viipurilainen ylioppilas-osakunta lahjoittamalla 35 nidosta. tässä toimessa osallisena oli silloinen ylioppilas F. M. Saukko. Tätä kirjastoa mainitussa suuruudessa käytettiin 2 vuotta, jolla ajalla tehtiin 40 lainaa.

Hoitajana oli alkeiskoulun rehtori A. F. Åkerblom. Vuosina 1851-1857 oli kirjasto käyttämättä.

V. 1858 oli kirjastossa 26 kirjaa, arvoltaan 7 ruplaa ja rahastossa oli 50 kopeekkaa. Silloinen provastin-apulainen U. Siegberg hankki varoja lukukinkereillä ja arpajaisilla ja on pidettävä uuden kirjaston perustajana. Mainitun vuoden lopulla oli 263 eri nidosta, joitten raha-arvo kirjakaapin kanssa oli 81 rupl. 33 kop. Tähän lukuun luetaan myös ne lahjoitetut kirjat, mitkä mainittuna vuonna annetiin, nimittäin: opettaja F. M Saukko 11 kirjaa, neiti A. Renqvist 1 kirjan, provasti G. J Fabritius 20 kirjaa, neiti Ch. Fabritius 1 kirjan, asessori Fr. Hoffman 2 kirjaa, lukkari Gröndahl 1 kirjan, lukkarinoppilas Sjölin 2 kirjaa, rehtori Fr. Åkerblom 2 kirjaa, karttamaakari Sjölin 1 kirjan, kappalainen H. Rehnqvist 16 kirjaa, kirkonpalvelija naukkarinen 1 kirjan, provastin-apulainen U. Siegberg 2 kirjaa ja kirjan-nitoja Malmström 2 kirjaa. V. 1858 lopulla ostettiin 17 nidosta. V. 1859 ostettiin lukukinkereillä ja arpajaisilla kerätyillä varoilla kirjoja Viipurin Suomalaiselta Kirjallisuuden Seuralta 26 ruplaa 89 kopeekan edestä. V. 1860 ostettiin 22 kirjaa, usemmat sanomalehtiä. V. 1863 kerättiin 8 ruplaa 20 kopeekkaa. V. 1864 saatiin lainatuista rahoista korkoa 12 m:kaa. V. 1865 hankittiin 13 kirjaa, jotka maksoivat 19 m:kaa 82 p:ä. V. 1872 ei lainattu koko vuoteen kirjoja, kaikki vanhat kirjat sidottiin uudestaan ja uusia ostettiin yhteensä 114 nidosta. Tämä korjaus tuli maksamaan 351 m:kaa 86 p:ä.

Nykyään on kirjastossa 382 nidosta. V. 1858 tehtiin 1,100, v. 1859 - 1,200 ja v. 1873 - 150 lainausta. Syy näin vähäiseen lainaus-määrään on kirjaston syrjäinen asema. V. 1859 -- 1872 on lainaus-määrä ollut paljon suurempi v. 1873 lainaus-määrää ja arvellaanpa joskus suuremmaksikin kuin 2:den ensimmäisen vuoden lainaus-määrä, jos toisinaan on ollut alempiki. sääntöjä on. Lainaus on maksuton. Lahjoja on tullut kaupunkilaisten pitämistä seuranäytelmistä 40 ruplaa, eräältä näytelmä-seuralta Sjölin`in kautta 14 ruplaa, neiti O. Hallonbladilta 25 ruplaa, rouvasväen pidetyistä arpajaisista 32 ruplaa 40 kopeekkaa. Kirjaston raha-arvo vähän yli 1,00 m:kaa.

Kirjaston-hoitajat: provastin-apulainen U. Siegberg, provastin-apulainen K. E. Calonius, provastin-apulainen J. A. Alopaeus, kirkkoherran-apulainen C. Ph. Rönnholm, pastori A.W. Lyra ja kirkkoherra G. Plathan; kaikki palkkiotta.

Luku-yhdistystä Sortavalan kaupungissa saavat maaseurakuntalaisset hyväksensä käyttää, samoin kaupungissa pidettyjä kansantajuisia luentojakin.


Lähde: 

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)