Kuolemajärven pitäjässä perustettiin v. 1857 k., mikä päätettiin joulukuun pitäjän-kokouksessa toimeen pantaviksi. Perustaja: kappalainen M. E. Tengrèn. Perustamista varten keräiltiin vapaa-ehtoisia lahjoja lukukinkereillä. Sittemmin on kirjastoa ylläpidetty myöskin vapaa-ehtoisilla antimilla lukukinkereillä ja Juhannus-päivän kolehdilla. Viime-mainittua tapaa käytettiin vuoteen 1860, jolloin pitäjän rahastoa päätettiin vuosittain antaa 5 ruplaa, mutta v. 1867 otettiin tämä apu pois, koska arvellaan kirjaston muuten kannattavan itsensä. Alussa oli 86 ja nykyään 175 nidosta. V. 1857 pääsiäisestä alkaen tehtiin 12 lainaa; v.1858 --128; v. 1859--75; v. 1860 - 36; v. 1861 - 22; v. 1862 - 40; v. 1863 - 49; v. 1864 - 148; v. 1865 - 104; v. 1866 - 68; v. 1867 - 24; v. 1868 - 15; v. 1869 - 25; v. 1870 - 19; v. 1871 - 8; v.1872 - 15; v.1873 - 13 ja v.1874 - 6 lainaa. Joka lainatusta kirjasta on otettu 1 kopeekka; köyhiltä ei ole ollenkaan maksua otettu. sääntöjä on. Muutamia vähä-arvoisia kirjoja on silloin tällöin lahjoitettu. Kirjaston raha-arvo: 42 ruplaa eli 168 m:kaa.

Kirjaston-hoitaja: kappalainen,sittemmin kirkkoherra M. E. Tengèn palkkiotta.

Lähde:

Kaarle Werkko "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista
ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" (Jyväskylä, 1879)