Uudenmaan läänin kirjastojen historiaa sisältää otteita Kaarle Werkon kirjasta "Tietoja ja mietteitä kansa- ja lasten-kirjastoista ynnä lukuyhdistyksistä vuoteen 1875" vuodelta 1879. Tekstin digitaalisessa muodossa on Vaasan yliopiston kirjastolle toimittanut kirjastohistorian dosentti Ilkka Mäkinen Tampereen yliopistosta.

Anjala
Artjärvi
Elimäki
Espoo
Helsinki
Iitti
Inko
Karja
Karjalohja
Kirkkonummi
Lappträsk
Liljendahl
Lohja
Loviisa
Nurmijärvi
Orimattila
Pernaja
Pohja
Pornainen
Porvoo
Pusula
Pyhäjärvi
Sammatti
Sipoo
Siuntio
Tammisaari
Tenhola
Tuusula
Vihti

Vuoden 1874 lopulla oli Uudenmaan läänissä 37 kirjastoa, joista 14 suomenkielistä ja 13 ruotsinkielistä ja 10 kirjastoa varustettu sekä suomen- että ruotsinkielisillä kirjoilla; viimemainituista kirjastoista on neljä enimmäkseen suomenkielisiä ja yhdessä yhden verran kummankin kielisiä kirjoja, jota vastoin 5 kirjastossa ovat ruotsinkieliset kirjat valtavammat. Paitsi näitä on 1 ruotsinkielinen lastenkirjasto ja 1 luku-yhdistys. Kaikissa kirjastoissa oli yhteensä arviolta 9,000 nidosta. Kuhunkin kirjastoon keskimäärin laskettuna lankee siis 243 nidosta. Kirjastojen raha-arvo arviolta on 15,600 m:kaa kunkin kirjaston raha-arvo keskimäärin laskettuna on 421 m:kaa.

Seuraavissa kunnissa ei ollut kirjastoa: Askolan Pukkilan, Snappertuunan kappelissa , Tammisaaren maaseurakunnassa ja Östersundom'in kappelissa. Ei ole saatu tietoja Bromarvin eikä Degerbyyn kappelista.