Hereditas Culturalis Wasaensis
Sisältö / Innehåll
Messenius: Scondia illustrata (1703)
Werwing: Konung Carl den IX:des historia (1746)
Lijk-predikan över Herman Jesenhausen i Vasa (1667)
Julistus (1775)
Plundringen i Vasa (1808)
Vasabladet (1856)
Laurén: Fägnerim (1888)
Vaasan-opas (1894)
Suomen Vapaussota 1918
Vasabygdens insats i frihetskriget (1918)
Tenorstämmaboken - Tenoristemmakirja (1591-1628)
Gezelius: Lasten paras tawara (1695)
Computus manualis (1758)
Kalm: Informationsverket i Österbotten (1762)
Bladh, Peter Johan: Om ett åskeslag (1780)
Rancken, Christina Wilhelmina: Ny Abc- eller elementar-bok (1871)
Flemming, Christina: Lyceibiblioteket i Vasa väcks till liv
Rintanen, Markku: Suomenkielisten oppikoulujen perustaminen Vaasaan
Tarvonen, Sari: Virtuaaliyliopisto tuli Vaasaan
Lähdeluettelo/Källförteckning
Tritonia
Tarvonen, Sari: Virtuaaliyliopisto tuli Vaasaan

Suomen virtuaaliyliopisto

Suomen kaikki 21 yliopistoa yhdistävä virtuaaliyliopisto perustettiin konsortiosopimuksella 18.1.2001. Virtuaaliyliopisto perustettiin osana Suomen tietoyhteiskuntaa ja tulevaisuusstrategiaa. Se ei ollut mikään uusi yliopisto, vaan yliopistojen yhteishanke, jonka tarkoituksena oli verkostomainen työskentelytapa ja verkko-opetuksen- ja opiskelun kehittäminen. Osaamisen kohottamisessa suomalainen ratkaisu oli tieto- ja viestintätekniikan laaja soveltaminen opetuksessa ja tutkimuksessa. Tämä ei tarkoittanut vain tekniikan liittämistä perinteiseen opetukseen, vaan kokonaan uudenlaisen toimintakulttuurin luomista, uudenlaisten aktivoivien opetus- ja opiskelumenetelmien käyttöönottoa. Tavoitteena oli, että yli puolella kaikista opetustoimen henkilöistä olisi ”hyvät valmiudet tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen hyödyntämiseen ja lisäksi huomattavalla osalla opettajista ainakin perusvalmiudet”. Tavoitetta tarkistettiin myöhemmin siten, että vuoteen 2007 mennessä 75% opettajista tulisi olla hyvät tvt:n käyttötaidot.

Ensimmäinen Suomen virtuaaliyliopiston kehittämisyksikön johtaja oli Matti Sinko ja ensimmäinen ohjausryhmän puheenjohtaja oli Teknillisen korkeakoulun rehtori  Paavo Uronen. Vuodesta 2003 alkaen puheenjohtajuus siirtyi Vaasan yliopiston rehtorille, Matti Jakobssonille.
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö, verkostomainen toimintatapa, yhteinen verkkokurssiportaali ja joustava opiskeluoikeus olivat virtuaaliyliopiston tärkeimmät tavoitteet. Tänä päivänä arvioituna parhaiten on onnistunut tieto- viestintätekniikan opetuskäytön lanseeraaminen Suomeen.

Vaasan yliopiston opetuksen kehittämisprojekti

Tärkeänä osana Suomen virtuaaliyliopiston toimintaa oli paikallisten tukipalveluiden kehittäminen. Samaan aikaan Vaasassa todettiin, että yliopisto-opettajille ja –opiskelijoille on tarjottava organisaation taholta tukea, jotta verkko-opetuksen  kehittäminen voisi alkaa. Moni opettaja oli toki jo aiemminkin tehnyt opintomateriaalia verkkoon ja käyttänyt  esim. sähköpostia ja chat-keskustelutelukanavia opetuksessaan. Vaasan yliopiston opintohallinnon koordinoimassa opetuksen kehittämisprojektissa hankittiin ensimmäinen yhteinen virtuaalinen oppimisympäristö WebCT opettajien käyttöön. Heti alusta lähtien tavoitteena oli kuitenkin siirtää huomio tekniikasta ja laitteista pedagogiseen uudistamiseen. Oppimisympäristöjen teknisen tuen lisäksi tarvittiin pedagogista asiantuntijuutta ja yhteistyö Åbo Akademin Vaasan yksikön kanssa aloitettiin kutsumalla kaksi verkko-opetuksen kehittämisestä kiinnostunutta pedagogia opettajien tueksi.

Tritonia

Rehtorit Sven-Erik Hansén (Österbottens högskola), Matti Jakobsson (Vaasan yliopisto), Johan Knif (Svenska ahndelshögskolan)Vaasalaisen virtuaaliyliopiston kehittäminen on alusta lähtien ollut tiiviissä yhteydessä kirjastosuunnitteluun. Uuden tiedekirjaston suunnitteluryhmässä  oli syntynyt ajatus modernin oppimisympäristön kehittämisestä Tritoniaan. Kirjastosta lähdettiin opintomatkalle brittiläisiin oppimiskeskuksiin, joissa perinteisen kirjastotoiminnan rinnalla varustettiin opiskelijoille suuria atk-luokkia ja pääsy verkkoaineistoihin. Vaasassa päätettiin myös opetuksen kehittämispalveluiden sijoittamisesta Tritoniaan. Vuonna 2001 avattiin Vaasan yliopiston sekä Åbo Akademin ja Svenska handelshögskolanin Vaasan yksiköiden yhteinen, kaksikielinen  tiedekirjasto ja oppimiskeskus Tritonia, jonka palveluita tarjotaan nyt myös vaasalaisille ammattikorkeakouluille. Samanlaista yhteistä palvelukeskuskonseptia tavoitellaan tänä rakenteellisen kehittämisen aikakautena myös muissa Suomen yliopistokaupungeissa.

Tutkijoiden ja pedagogiikan asiantuntijoiden yhteistyönä suunniteltiin ensimmäinen yliopisto-opettajien täydennyskoulutusohjelma Learning in Networks (LIN), josta kehittyi  15 opintoviikon (myöhemmin 25 opintopisteen) ohjelma. Vaasalaiset virtuaaliyliopiston kehittäjät  ovat voineet vuosittain täydentää verkko-opetustaitojaan LIN-ohjelmassa, joka pyörii parhaillaan viidettä kertaa.
Digitaalista oppimateriaalia, esim. videoluentoja voi tilata EduTechLabista.

UniNet - den virtuella bron över kvarkenMerenkurkun alueen virtuaaliyliopistotoiminnan edellytyksiä on kehitetty koko 2000-luvun ajan UniNet- yhteistyössä Chydenius-instituutin, Uumajan yliopiston ja Uumajassa sijaitsevan Ruotsin maatalousyliopiston kanssa.  Projektissa edistetään yhteisöllisen oppimisen työskentelymuotoja esim. mobiiliteknologian ja henkilökohtaisen videoneuvottelun avulla. Vaasasta ollaan päivittäin yhteydessä Uumajaan virtuaalisillan kautta huonoista kulkuyhteyksistä huolimatta!
Oppimiskeskus on alusta lähtien tukenut myös lähialueiden virtuaalisesti järjestettyä koulutusta niin suomen – kuin ruotsinkielisellä Pohjanmaan alueella.

Tätä kirjoittaessa vaasalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on toteutettu satoja verkkokursseja  kaikissa tiedekunnissa ja oppiaineissa, tuhansilla opiskelijoilla ja opettajilla ja tutkijoilla on käytössään virtuaalisia oppimisympäristöjä ja vuorovaikutteisia kuvalla ja äänellä varustettuja  kokousympäristöjä.  Virtuaaliyliopisto on tullut jäädäkseen, mikä tahansa koulutusorganisaatio olisi muutettavissa vaikka kokonaan virtuaalisesti toimivaksi.