Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2019

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Ronkanen, Karoliina

Virassa ja virantoimituksen ulkopuolella tehtyjen rikosten vaikutukset virkasuhteeseen

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Niina Mäntylä
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Julkisoikeus
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
107
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten erityyppiset rikokset vaikuttavat virkamiehen virkasuhteeseen. Tutkimusaihetta käsitellään koko virkauran kautta, joka käytännössä katsoen tarkoittaa tässä tutkimuksessa kolmea eri näkökulmaa: virkasuhteen rekrytointivaihetta, virkamiehen vapaa-aikaa sekä virantoimitusta. Itse tutkimuskysymykseksi on asetettu; miten viran aikana tai virantoimituksen ulkopuolella tehty rikos vaikuttaa virkasuhteeseen. Tällöin vastataan erityisesti siihen, minkälaisia seuraamuksia tehdyt rikokset aiheuttavat virkasuhteille, ja minkälaisia seikkoja seuraamusten harkinnassa on otettava huomioon. Lisäksi pohditaan myös jo olemassa olevan rikosrekisterin vaikutusta virkasuhteelle. Tutkimusta lähestytään ensisijaisesti oikeusdogmatiikan avulla tulkiten ja systematisoiden voimassa olevaa oikeutta, mutta toisaalta sitä lähestytään hieman myös oikeuspolitiikan keinoin. Tutkielman merkittävä oikeuslähdeopillinen ainesosa koostuu oikeuskäytännöstä. Erityisesti sen ja oikeuskirjallisuuden valossa tarkastellaan virkasuhteen irtisanomista ja purkamista, määräaikaista virantoimituksesta erottamista, virantoimituksesta pidättämistä sekä viraltapanoa. Tutkimus sijoittuukin vahvasti sekä virkamiesoikeuden että rikosoikeuden alueelle. Tutkielman oleellisiksi lähtökohdiksi muodostuivat toisiinsa yhteydessä olevat virkamiehen virantoimitus- sekä käyttäytymisvelvollisuus, jotka vaikuttavat osaltaan merkittävästi siihen, millainen seuraamus tietynlaisesta rikoksesta seuraa tietynlaiselle virkamiehelle. Näihin liittyen on kuitenkin huomattava, että virkamiesasemaan liittyviä käyttäytymisvaatimuksia ei ole määritelty laissa täsmällisemmin, eikä niitä myöskään ole mahdollista normittaa kattavasti. Käyttäytymisvelvollisuuden sanelemana eräiltä virkamiesryhmiltä voidaan kuitenkin odottaa tietynlaista käyttäytymistä myös vapaa-aikana. Siten myös näiden virkamiesryhmien virkasuhteen seuraamuksia voidaan arvioida eri tavalla verrattuna muihin virkamiehiin. Käytännössä katsoen käyttäytymisvelvollisuuden rikkominen vapaa-aikana tai muutoin sinä aikana tapahtuva rikollinen toiminta voi johtaa näiden virkamiesten osalta joko virkasuhteen irtisanomiseen tai määräaikaiseen virantoimituksesta erottamiseen. Rikostaustoja selvittämällä puolestaan pyritään arvioimaan viranhakijan luotettavuus ja sopivuus haettavana olevaan tehtävään. Tällaista arviointia suoritetaan nykyisin perustaltaan kolmella erilaisella menettelytavalla; velvollisuudella esittää rikosrekisteriote, viranomaisen mahdollisuudella saada eräissä tapauksissa tietoja rikosrekisteristä sekä turvallisuusselvitysmenettelyllä. Olennaista tällaisessa rikostaustaselvitysmenettelyssä on selvittää rikosrekisterimerkinnän yhteys haettavana olevan viran tehtäväalaan. Kun puolestaan harkitaan virkasuhteen seuraamusta virassa tapahtuneen rikollisen toiminnan perusteella, on tärkeää, että yksittäistä tapausta arvioidaan kokonaisharkinnalla. Seuraamusten sisältöjä ei ole voitu määritellä laissa täsmällisesti, jolloin on tärkeää selvittää, milloin kullekin seuraamukselle asetettu kynnys ylittyy. Tällöin on ensisijaisen tärkeää arvioida virkamiehen menettelyn moitittavuuden ja seuraamuksen välinen oikeasuhtaisuus. Suhteellisuusperiaatteella on tässä keskeinen merkitys, sillä se toimii ohjaavana tekijänä asettamalla toimenpiteille sekä ylä- että alarajan. Erittäin merkityksellistä on, että viranomaisen toimenpide on välttämätön tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Siksi virkasuhteen seuraamuksessa on keskeistä itse seuraamuksen tosiasiallinen sisältö.
Avainsanat:
virkasuhde, rikokset, rikostausta, seuraamukset
© Tritonia 2014-2019