Vaasan yliopiston opinnäytteet

Johtamisen yksikkö, 2019

Rajoitettu
Opinnäytteen kokoteksti
luettavissa vain
Tritonian työasemilla

Haapala, Joel

Edunvalvonta oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa: Tarkastelussa hyvä edunvalvontatapa ja vaatimus hyvästä hallinnosta

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Esa Hyyryläinen
Tutkinto:
Hallintotieteiden maisteri
Pääaine:
Julkisjohtaminen
Tutkielman kieli:
Suomi
Sivumäärä:
74
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on yleisen edunvalvonnan laillisuusvalvonta. Tutkielman tarkoituksena on selvittää eduskunnan oikeusasiamiehen edunvalvonta-asioista tekemiä ratkaisuja tulkitsemalla, miten hyvän edunvalvontatavan ja hyvän hallintotavan periaatteet toteutuvat yleisten edunvalvojien ja holhousviranomaisina toimivien maistraattien toiminnassa.

Tutkielmassa edunvalvonnan hoitamisen hyviä toimintatapoja ja yleisiä periaatteita tarkastellaan hyvän edunvalvontatavan ja hyvän hallinnon vaatimusten näkökulmasta. Tarkastelussa korostetaan ensisijaisesti hyvään edunvalvontatapaan kuuluvia päämiehen oikeuksia, joista keskeisimmät ovat päämiehen ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, sekä päämiehen edun turvaaminen. Hyvän hallinnon periaatteita tässä tutkielmassa tarkastellaan viranomaisen harkintavaltaa ja viranomaisen ja hallinnon asiakkaan välistä vuorovaikutusta säätelevästä hallintolainsäädännöstä käsin. Tämän ohella tarkastelun kohteena ovat myös edunvalvontaoikeudessa yleisille edunvalvojille ja maistraatille säädetyt tehtävät ja velvollisuudet, joita tutkielmassa tarkastellaan pääosin päämiehen taloudellisten asioiden hoidon näkökulmasta.

Tutkielmaa varten tarkasteltujen oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella voidaan todeta, että yleiset edunvalvojat ja heidän valvonnastaan vastaavat maistraatit ovat 2010-luvulla useaan otteeseen rikkoneet hyvää edunvalvontatapaa ja hyvän hallinnon periaatteita. Toiminnan ei voida kuitenkaan todeta merkittävällä tavalla loukanneen päämiehen oikeuksia, kuin enintään muutamassa tapauksessa. Silti oikeusasiamiehen ratkaisujen perusteella voidaan esittää kysymys siitä, tulisiko edunvalvontaa ja holhoustoimea koskevaa valvontaa tehostaa? Samalla päämiehelle kuuluvien oikeuksien turvaamisen kannalta on puolestaan aiheellista kysyä, pitäisikö holhoustoimesta annetun lain (442/1999) säädöksiä täsmentää, jotta sinänsä määrittelemättömän hyvän edunvalvontatavan periaatteet saataisiin lakiin.
Avainsanat:
Yleinen edunvalvonta, holhoustoimi, hyvä edunvalvontatapa, hyvä hallinto, laillisuus-valvonta, hallintokantelu, eduskunnan oikeusasiamies
© Tritonia 2014-2019