Vaasan yliopiston opinnäytteet

Humanistinen tiedekunta, 2004

Arvinen, Mikko

EU:n perustuslakineuvottelut neljässä suomalaisessa sanomalehdessä syksyllä 2003

Ohjaaja/Valvoja (DI):
Merja Koskela
Tutkinto:
Filosofian maisteri
Laitos:
Viestintätieteiden laitos
Pääaine:
Viestintätieteet
Sivumäärä:
75
Tässä tutkimuksessa perehdyn Euroopan unionin perustuslakineuvotteluiden uutisointiin Helsingin Sanomissa, Pohjalaisessa, Kansan Uutisissa ja Maaseudun Tulevaisuudessa syksyllä 2003. Ensisijaisesti tutkin mitkä asiat nousivat tuolloin uutisoinnin pääaiheiksi ja kuinka paljon eri lehdet kirjoittivat EU:lle suunnitellusta perustuslaista ja perustuslakineuvotteluista. Kiinnitän huomiota toimittajien käyttämiin lähteisiin ja tiedonsaantimahdollisuuksiin. Samalla pohdin valtionhallinnon tiedotusta, uutiskriteereitä ja poliittista journalismia. Lopuksi syvennän analyysia perehtymällä tarkemmin EU:n aluepolitiikkaa ja määräenemmistöpäätöksiä käsitelleisiin juttuihin. Tutkimusmenetelmänä käytän pääasiassa sisällön analyysia.

Ehdotus EU:n perustuslaiksi valmistui heinäkuussa 2003. Tämä ehdotus toimi pohjana lokakuun alussa alkaneille EU:n uusien ja vanhojen jäsenmaiden hallitusten välisille neuvotteluille. Aloitin tutkimusmateriaalin keräämisen syyskuun puolivälissä. Neuvottelut kariutuivat joulukuun 13. päivänä, minkä jälkeen jatkoin aineiston keräämistä vuoden 2003 loppuun. Juttuja kertyi yhteensä 459 kappaletta.

Perustuslain ympärillä lehdissä keskusteltiin varsinkin kansanäänestyksistä, elintarvikevirastosta, unionin laajenemisen vaikutuksista ja Suomen asemasta uudistuvassa Euroopassa. Kaikista jutuista yli kolmasosa keskittyi pelkästään turvallisuuspolitiikan käsittelyyn. Kaikkia lehtiä lukemalla pystyi seuraamaan hyvin perustuslakineuvotteluiden etenemistä ja sitä, minkälaiseksi unionin uudistettavaa hallintotapaa kaavailtiin esimerkiksi komission roolin suhteen. Sen sijaan lehdissä ei juurikaan kirjoitettu Suomen hallituksen tavoitteista lisätä määräenemmistöpäätöksiä EU:n päätöksenteossa. Aluepolitiikan rooli korostui Maaseudun Tulevaisuudessa, mutta Kansan Uutiset ja Pohjalainen eivät kirjoittaneet aluepolitiikasta juuri lainkaan. Uutisointi keskittyi kansainvälisten huippukokousten ympärille, missä toimittajat olivat Suomen neuvottelutapahtumien osalta riippuvaisia valtioneuvoston tiedotuksesta. Hallituksen ja viranomaisten välittämiä tietoja täydennettiin ulkomaalaisilla lähteillä ja asiantuntijahaastatteluilla. Uutisointi oli monipuolisinta Helsingin Sanomissa, mutta myös Maaseudun Tulevaisuus tarjosi selkeän kokonaiskuvan tapahtumien etenemisestä.
Avainsanat:
EU-journalismi, EU:n perustuslaki, valtionhallinnon tiedotus
© Tritonia 2014-2019